![]() |
Mistä tunnistaa islantilaisen? No siitä, että se ei voi katsoa tätä kuvaa kuolaamatta. |
Islantilaisuuden makein puoli löytyykin karkkihyllyltä: lakritsin ja suklaan jumalaisen ihanasta yhdistelmästä. Kun suolainen lakritsi ja makea vaalea maitosuklaa menevät sekaisin, makunystyrät huutavat riemusta.
Kyllä täällä tavallisia irtokarkkejakin syödään, mutta huomattavan paljon enemmän valikoimaa löytyy lakritsin ja suklaan yhdistelmistä. On Draumuria, Þristuria, Djúpureita, Hraunia, Eitt Settiä… Lakua murusina suklaan seassa, lakua suklaapalojen päälle käärittynä, lakua ja suklaata seoksena josta ei tiedä mistä suklaa alkaa ja lakritsi loppuu, suklaalevy jonka päälle on aseteltu lakumatto. Levyinä, pastilleina, pehmeinä, kovina, kääreissä ja ilman kääreitä. Valinnanvaraa on julmetusti.
![]() |
Draumur tarkoittaa unelmia. Jalkkiskisojen alla Draumureista tehtiin, tietysti, oma jalkapalloversionsa. |
Jos minulla olisi aikaa, alkaisin tuoda islantilaisia lakuusuklaita Suomeen ja rakentaisin myyntiverkoston pikkukiskoista isoihin marketteihin. Olen varma, että se kannattaisi: lakun ja suklaan maku kun kiehtovat myös suomalaisia. Kaikki tapaamani Islannissa käyneet suomalaiset sanovat samaa: islantilainen lakusuklaa on ihan järjettömän hyvää.
Napatkaapas siis nyt joku tästä yritysidea itsellenne; minulta saa vinkkejä paikallisista lakusuklaatuottajista. Voin toimia myös makutuomarina ja kehittää jotain mainosyhteistyötä tähän blogiin! Tai toimia postittajana kohtuullista liksaa vastaan. Ihan mitä vaan, kunhan saataisiin tätä herkkua sieltä toisestakin kotimaastani. Mielestäni on nimittäin lähes tulkoon rikollista, että Þristuria ei saa Prismasta.
—
Islantilaisuudella muhinoivan Aidosti islantilainen -sarjan jutut blogista löydät tällä tunnisteella: #aidosti islantilainen