KonMari – eli kuinka tartut jätesäkkiin

Lukaisin tänä viikonloppuna viime aikoina paljon esillä olleen japanilaisen Marie Kondon kirjoittaman bestsellerin KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika (suomentanut Päivi Rekiaro). Kirjaa on hehkutettu vaikka ja missä. Sen luettuaan muodustuu kuulemma pakottava tarve järjestellä kaikki tavarat ja siivota ja heittää tarpeettomat roinat pois. Vaatekaappia järjestäessään tulee samalla järjestäneeksi koko elämänsä!

Yeah right. Olin todella skeptinen ennen kuin edes tartuin kirjaan. Syitä oli kolme.

En kestä siivoamista ja siivoan niin vähän kuin mahdollista. Jos se olisi minusta kiinni, meillä kävisi siivousfirma joka viikko. Miehelleni tämä ei jostain syystä sovi, eli työnjako kotona on selvä: hän siivoaa, mä vastaan muonituksesta (ja olen sitäkin jo vähän ulkoistanut). Aikaa on rajallisesti ja vapaa-aikaa mikrovähän, eli käytän sen mieluummin johonkin muuhun kuin tavaroiden järjestelemiseen.

Toinen syy: en usko yksinkertaisiin patenttiratkaisuihin. Kun teet näin, niin tapahtuu tämä. Ei muuten varmasti tapahdu, eikä saletisti ainakaan joka kerta. Elämää ei voi yksinkertaistaa prosessiksi, josta voi hioa siivoamalla tai mietelauseilla toimivan, onnelliseksi tekevän pakkauksen, vaikka elämäntapaoppaat niin väittäisivätkin. (Niiden kuuluukin väittää, koska eihän niitä muuten kukaan ostaisi.)

Kolmas syy liittyy omaan persoonaani. Olen hardcore-realisti, jolle ei tulisi mieleenkään puhua sukille. En osaa suhtautua edes vitsillä pseudoiluun siitä, että vaate kannattaa viikata, jotta siihen siirtyy kosketuksen kautta energiaa. Voisinko kuvitella sanovani käsilaukulle päivän päätteeksi, että kiitos kun kuljit tänään mukanani? No herrantähden en!! Tai tervehtisin kotia tullessani? En pysty puhumaan seinille repeilemättä.

Voi että. Anteeksi, anteeksi, anteeksi KonMari-fanit, että olen näin tosikko.

Viimeiselle sivulle päästyäni skeptisyyteni ei juuri ollut hälvennyt. Kirjan luettuani minulle ei auennut, miksi siitä kohistaan. Onhan kirja ihan hauskasti kirjoitettu ja ja viitteet japanilaiseen kulttuuriin ovat kiinnostavia, mutta se itse leipä eli se siivousasia? Kirjassa on kyllä ihan hyviä järjestelyvinkkejä, mutta myös aivan järjetön määrä pitkäpiimäistä jaarittelua. Kohtaus vaaleanpunaisesta joogamatosta alkoi toden teolla kyllästyttää. Heitä jo se matto helvettiin ja jatka siivousta! (Editorina olisin varmaan ehdottanut koko kohtauksen ja aika monen muunkin kohtauksen poistamista.)  Kirjan hyötyosuuden eli ne elämänmullistavat järjestelyvinkit pystyisi tiivistämään muutaman kohdan listaan.

Monta on pinoa. 

– Pidä vain tavarat jotka tuovat sinulle iloa. (Siis pidä roina, josta ihan aikuisten oikeasti tykkäät.)
– Jos tavara on tuottanut sinulle iloa menneisyydessä, ei se välttämättä tee sitä enää nyt. (Eli heivaa paikallaanmakaavat asiat pois, vaikka ne ovat joskus olleet aikuisten oikeasti sinulle tärkeitä.)
– Käy läpi roinasi tavararyhmittäin, ei huoneittain. (Etene vaatteista kirjoihin ja sitten pikkuroinaan, viimeisenä valokuvat.)
– Älä kerro kenellekään, mitä olet heittämässä pois (Ainakaan, jos olet heittämässä pois jälkikasvusi piirrustuksia.)
– Sijoita vaatekaapissa saman ryhmän vaatteet rinnakkain. (Eli ei siis urheilupaitaa jakun viereen, jos sen nyt jollain on käynyt mielessä.)
– Valitse kaikille muillekin tavaroille oma paikkansa. Esimeriksi jatkokäsittelyä vaativat paperit yhteen paikkaan.
– Älä pinoa tavaraa, vaan laita asiat vierekkäin.

Näin aukikirjoitettuna nuo vinkit kuulostavat minusta kamalan tutulta. Ne muistuttavat nimittäin erehdyttävästi yhdestä asiasta: kaupanpidosta! Jos tavara ei myy, hankkiudu siitä äkkiä eroon. Bestseller-tuote ei ole tuote, joka myi hyvin toissavuonna. Älä laita kumisaappaiden viereen myyntiin suklaalevyjä vaan vaikka sukkia! Älä pinoa paitoja kymmenen kappaleen kasoihin, koska silloin kukaan ei osta niitä, sillä paitoja on hankala katsoa. Laita ne vierekkäin.

Konmarinoituja tekstiilikappaleita.

KonMari on myynyt miljoonia kappaleita, eli onhan se tuonut maailmaan aika paljon iloa – ainakin kustantajille kaivattua kirjamyyntiä. Älkää siis kuunnelko minua tosikkomuijaa, vaan siivotkaa ilolla ja tutustukaa teokseen. Senhän voi luettuaan sitten vaikka konmarinoida. (Ostin muuten ihan tarkoituksella tämän kirjan e-kirjana.)

Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö