Raskausviikko 33

29.7.2015 / 16 Comments
Tämä raskausviikko 33 palauttaakin sitten kertarytinällä mieleen ne kaikki ihanat muistot, jotka aikanaan inspiroivat kirjoittamaan Vuoden mutsi -kirjaa. Kaivelen vähän arkistojani ja huomaan, että ensimmäinen luku, jonka kirjaan aikanaan kirjoitin, oli näppärästi otsikoitu ”Helvetin raskaus”. Se teksti ei kuitenkaan sellaisenaan päätynyt kirjaan asti… Että kuinka raskaana olo voikaan olla hanurista. Tai ainakin siellä hanurissa on hikka, särky ja vihlonta ja tottakai koko paketti yhtä aikaa.
Vihlot ja hymyilet!

Tällä viikolla nukahdan melkein joka ilta aamuyhdeltä. Herään neljältä vessaan. Valvon kuuteen. Herään puoli kahdeksan siihen kun vatsani vaihtaa paikkaa neljä kertaa minuutissa.

Jos arkivaappumistani katsoo pienen välimatkan päästä, näytän rupsahtaneelta pultsarilta. Kävelen kumarassa (koska mahaa särkee), jalat maata raahaten (koska niitä ei voi nostaa ettei tärähtele), paita rullaantuu kainaloihin (ei todellakaan mahdu enää mahan päälle) ja housut roikkuu (kuminauhalle on vähän vaikea löytää sitä kapeinta kohtaa (ja joo, niissä on raskaushousujen korkea vyötärö). Yksi erittäin venyvä ja mainiosti istuva mekko (kuvissa, mekko: Marimari) mahtuu vielä päälle, mutta se on joka toinen päivä pesussa, koska tiputtelen koko ajan käsistäni ruokaa rinnuksille. Kädet vähän vapisevat.

Eikä tässä vielä kaikki. En kanna käsissäni raskaita pullokasseja, mutta etukeno on pakollinen, että keuhkoihin mahtuisi edes vähän ilmaa. Piereskelen yhtä huolimattomasti kuin Hakiksen vakiojengi kolmosen ratikassa. Aijettä.

Väitän, että näytän tässä todellisuutta freesimmältä.

Mieleeni palaa Katjan raskausviikot explained -postaus. Olen viikolla 33 mutta olo on kuin viikolla 34 ”Voipi olla että vähän turvottaa” ja 40 ”Tuntuu kuin kävellessäkin istuisi”.

Että tätä vielä olisi seitsemän viikkoa jäljellä. Nyt pelikestävyyttä kehiin, nainen!

16 Comments

  • Riikka

    30.7.2015 at 06:52 Vastaa

    Just näin. t. viime yönä yhteensä 1,5h nukkunut, rv37
    Mut hei, täähän on parasta aikaa naisen elämässä! Raskaushan ei ole sairaus jne….

  • Riikka

    30.7.2015 at 06:52 Vastaa

    Just näin. t. viime yönä yhteensä 1,5h nukkunut, rv37
    Mut hei, täähän on parasta aikaa naisen elämässä! Raskaushan ei ole sairaus jne….

    • Anonyymi

      30.7.2015 at 07:12 Vastaa

      Kuulin kesän aikana parhaan vastauksen ikinä tuohon raskaus-ei-ole-sairaus -lätinään. Eli raskaus ei ole sairaus vaan monta sairautta; närästys, ilmavaivat, turvotus, lonkkien vihlonta jne, you name it 😉

    • Satu Rämö

      30.7.2015 at 10:09 Vastaa

      Hah, just näin! Mutta ei tässä saikullekaan jäämiseen ole nyt mitään mahdollisuusksia – saati haluja. Hyppisin seinille, jos jäisin tuohon sohvalle odottamaan. Omalla kohdalla pää pysyy parhaiten kasassa kun jatkan rutiineja. Välillä vaan käy vituttamaan tämä pötsin suuruus.

    • Riikka

      30.7.2015 at 16:08 Vastaa

      Ei tietenkään pidä hakea saikkua "vaan" raskauden takia, jos jaksaa käydä töissä ja muutenkin pitää itsensä liikkeella. Tarkoitin tuolla ei ole sairaus -kommentilla (joka näköjään tuli kaks kertaa!) sitä että harvalla se olotila kuitenkaan samana pysyy kuin ei-raskaana ollessa, saati paranee. Ja sit siinä kohtaa kun ihan joka paikkaan sattuu ja työpäivän jälkeen itkee kipujaan kotona ja työterveyslääkäri toteaa "raskaushan ei ole sairaus" niin kyllä: vituttaa! Itse olen ollut 8 viikkoa määrättynä lepoon jotta vauva ei olisi syntynyt etuajassa, ja todellakin pää on hajonnut.

    • Satu Rämö

      30.7.2015 at 16:24 Vastaa

      Joo todellakin vituttaa, voin uskoa 🙂
      Ja olo tosiaan muuttuu koko ajan. Joskus ei tunnu missään ja sitten taas seuraavana päivänä vihloo koko rahan edestä.. Tsemppiä sinne!!

  • Rokkimamma

    30.7.2015 at 09:13 Vastaa

    Sympatiani ja empatiani kaikille viimeisiä raskausviikkoja viettäville !

    Tosin… en itse tunnista tuota tilaa… esim raskaudessa nro3 tein miehen kanssa laminaattilattiaa vielä rv38 eli 2 vko ennen laskettua aikaa. Tyttö syntyi sitten viikko etuajassa, liekö tähän syynä tuo lattian asennuksen yhteydessä suoritettu parin päivän konttailu.

    Yksilöllistä tämäkin . =)

    • Jaana

      30.7.2015 at 09:32 Vastaa

      Sama täällä! Synnytystä edeltävänä iltana tein 5 kilometrin kävelylenkin – mukana olleen kaverin mielestä vauhti oli vieläpä ihan reipas mahan kokosi huomioon ottaen. 🙂

  • Anonyymi

    30.7.2015 at 19:18 Vastaa

    Täällä ollaan hengessä mukana!
    Itsellä rv 38 + ja olo sen mukainen.
    Tsemppiä!
    – Mirka

    P.s. Luen muuten parhaillaan Vuoden mutsia 🙂

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *