Paksuilijan sporttiloma

Hanko on makuuni täydellinen Suomi-lomakohde, mutta paljastui siitä muutakin. Se on erinomainen paikka paksuilijalle viettää sporttilomaa. 

Raskausviikolla kolmekymmentä ja jotain en pysty enää lenkkeilemään, kävelemään tuntikausia, jumppaamaan, hyppimään, soutamaan tai suppaamaan. Faktat faktoina: keskivartalon lihakseni ovat ottaneet hatkat. Pulma on siinä, että jos en saa liikuntaa, muutun aika pikavauhtia vittumaiseksi äksyilijäksi. Eikä kukaan halua semmoisen kanssa olla lomallakaan. Onneksi Hangon kesästä on löytynyt tekemistä ihan joka päivälle ja iltaisin kehossa tuntu ihana, liikkumisen aiheuttama väsymys.

Olen aloittanut aamut marssimalla pyyhe kainalossa Hangon Casinonrantaan. Merijooga järjestää siellä kesäaamuisin maanantaista lauantaihin joogatunteja. Näkymistä ja luonnonäänistä pitävät huolta meri, kallioihin lyövät aallot ja kirkuvat merilinnut. Eilen ähistessäni seisovassa koirassa näin jalkojeni välistä, kuinka rusakko hyppi rannan poikki. Tästä luonto- ja liikuntaelämyksestä kymmenen euroa tunti tuntuu erittäin kohtuulliselta hinnalta. 
Hauska yhteensattuma muuten, että joogakoulun perustaja ja omistaja ja aamupäiväjoogan vetäjä oli vanha tuttu Helsingin-viestintätoimistoajoiltani. Vuosia sitten istuimme palavereissa suunnittelemassa erilaisia yritysviestintäprojekteja. Nyt tein hänen johdollaan aurinkotervehdyksiä auringon lämmittämällä hiekkarannalla. Eipä tarvitse olla Sherlock arvatakseen, kumpi kohtaamispaikoistamme oli ympäristöltään miellyttävämpi. Tässä se taas hauskalla tavalla tuli toteen, että yrittäjyys kannattaa – se tie voi parhaassa tapauksessa viedä ilmastoidun toimiston sijaan merituulen puhaltamalle hiekkarannalle ja tehdä intohimosta ammatin. Merijoogalla on muuten sisäsali Helsingin Larussa ja uusi joogakoulu aukeaa syksyllä myös Espooseen. Suosittelen!
Variaationi kobra-asanasta.

Maastopyöräily kapean satulan päällä ylävartalo etukenossa on raskausmahalla täysi mahdottomuus. Mutta onneksi on Jopot! Siis pyllyn alle ihanan leveä satula ja pyöräillessä reilu pystyasento. Hangon katukuva vilisee Jopoja ja siihen on syynsä: Helkama valmistaa nuo klassikkopyörät täällä, Hangon-tehtaallaan. Niinpä mekin kävimme vuokraamassa itsellemme yksivaihteiset.

Menimme ensin lähellä vuokrataloamme sijaitsevaan Supervivoon Appelgrenintielle. Pihalla lojui vain muutama pyörä ja niistäkin osasta puuttui ilmat renkaista. Käännyimme pettyneinä takaisin ja suuntasimme itäsataman Sunfuniin, joka vuokraa oransseja Jopoja 15 euron vuorokausimaksulla. Onneksi täällä pyörät olivat hyvässä kunnossa ja osassa oli etukori tavaroiden kuljetusta helpottamaan. (Voi kun olisi löytynyt vuokraamo, josta olisi saanut pyörävaunuja lasten kuljettamiseen tai edes lastenistuimia pyörän tarakalle kiinnitettäväksi, mutta sellaista ei tullut vastaan.)

Lapsi jäi mummin kanssa Hangon leikkipuistoja koluamaan ja minä lähdin siskojen, miehen ja siskojen kaverin kanssa kiertämään 20 kilometriä pitkää Hangon-kierrosta, joka käytännössä näyttää pyöräilijälle koko kaupungin. Esimerkiksi törkyhulppean Hangonkylän, jonka suurien huviloiden pihoilla nökötti Ferrarit kavereineen. Ökyilyn lisäksi reitin varrella tuli vastaan teollisuusaluetta, junaraiteita, ruokakauppoja, kapeita peltoteitä, upeita mäntymetsäalueita, nopeakulkuisia pyöräteitä, romanttisia punaisiksi maalattuja venevajoja ja tietysti merta ja hiekkarantoja.

Reitti oli merkitty turistikarttaan ja pitkin pyöräilyreittiä ripotellut siniset pyöräkyltit ohjasivat reitillä eteenpäin. Kiersimme kierroksen myötäpäivään. Pidimme yhden juomatauon På Krokenin terassilla ja korvapuustipaussin Neljän Tuulen Tuvalla. Parikymmentä kilometriä taittui vaihteettomalla Jopolla paksuilijan tahdissa kahteen tuntiin plus tauot. Suosittelen tätä helppoa ja monipuolista puolipäiväretkeä kaikille Hangon-kävijöille.

Joogan ja pyöräilyn lisäksi kävin niskahieronnassa (35 € vajaa puolituntinen) Casinon yläkerran spassa. Lasken tämän harjoituksen ihan fyysiseksi suoritukseksi: lihashuoltohan on olennainen osa urheilua 🙂

Treenisuoritus on täydellinen vasta hieronnan ja palauttavan aterian jälkeen.
Ai niin! Eihän tällaisessa porvarin päiväunelmassa sovi tietenkään unohtaa tennistä. Täysin tennisnoviisit siskoni varasivat Casinon vieressä olevasta Tenniskahvilasta itselleen tenniskenttävuoron pelkästä uteliaisuudesta (25 €/h, mailat 2 €/maila) ja lähtivät lätkimään. Oli kuulemma hauskaa. Etenkin lapsella näytti olevan ilo irti. Pallotyttönä hän sai juosta tukka hulmuten pallojen perässä pitkin kenttää. Tennistä olisin minäkin halunnut kokeilla, mutta tällä tämänhetkisellä keskivartalonhallinnalla se olisi luultavasti päätynyt katastrofiin. Kun ei tulleet ne tenat mukaan.
Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö