Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Raskausviikko 15

24.5.2015 / 9 Comments
Päällimmäisenä fiiliksenä se, että hiphei, on sitten raskauspahoinvointi ja menkat yhtä aikaa. Käyn ensimmäistä kertaa kätilön luona äitiysneuvolassa. Kätilö kuuntelee sydänäänet, mittaa painon, tekee verikokeen ja teettää kusitestin. Ilmeisesti se yksityisen lääkäriklinikan mukava lääkäri on ottanut terveyskeskukseen yhteyttä, koska nyt kätilö oikein ystävällisesti painottaa, että jos se verenvuoto lisääntyy, niin menthän sitten heti sinne sairaalaan naistenosastolle. Antaa puhelinnumeronkin, jonne voi soittaa. Se tuntuu luksuspalvelulta.

Aamuroudausreissun varrelta.

Kaikki on paljon paremmin kuin pari viikkoa sitten, mutta nostelu- ja liikuntakielto alkaa ensimmäisen viiden päivän jälkeen koetella. Kävelen aamuisin päiväkodille viemään lasta, sitten kävelen viiden minuutin päähän toimistolle ja siinä se liikunta sitten onkin. Lopun päivää istun tietokoneen ääressä ja kirjoitan vimmatusti. Iltaisin on pakko nakittaa mies hieromaan, koska näköjään lyhytkin liikuntatauko jumiuttaa heti hartiat, ja sen jälkeen pään ja hermot.

Pitäisi olla kiitollinen, että kaikki on hyvin. Silti raskaana oleminen tuntuu yhtä epämiellyttävältä kuin ennenkin. Sitten harmittaa, että itseä harmittaa. Tunnen itseni kiittämättömäksi pikkusieluksi, joka uudet kengät jalassaan valittaa siitä, että ei saanut uusia sukkia.

Tosi seesteistä aikaa tosiaan tämä toinen raskauskolmannes.

Täältä löydät aikaisemmat raskausviikkopostaukset:


Raskausviikko 1
Raskausviikko 2
Raskausviikko 12
Raskausviikko 13
Raskausviikko 14

9 Comments

  • Marjo

    24.5.2015 at 18:28 Vastaa

    Niin, mulla oli vähän samat fiilikset, kun toista odotin. Mut oli se oikeesti himpun seesteisempää, kun suunnilleen tiesi ja osasi odottaa mitä tuleman pitää.

    Onko liian henkilökohtaista udella miten sun mies reagoi, kun palasi sieltä jäätiköltä ja tilanne oli eri kun sen lähtiessä? Vai onko tää mennyt multa ohi?

  • Anonyymi

    24.5.2015 at 19:46 Vastaa

    Hei, voisikohan sulle löytyä jotain muuta liikunnallista? Esim. äitiysjooga? Itselleni jooga ennen synnytystä oli todella hyödyksi ja piti myös tuon henkisen puolen koossa 🙂 Enkä sitä ennen siis pitänyt itseäni mitenkään "joogallisena" tyyppinä. Mutta kahtena viimeisenä raskauskolmanneksena se teki uskomattomasti terää ja valmisti todella hyvin myös synnytykseen – opin ensi kerran myös oikeasti tehokkaita menetelmiä synnytyskipuun (tämä oli siis toinen raskaus). En tiedä, lajinsa kullakin, eli tämä vain yksi ehdotus, mikä voisi toimia vaikka liikunta-rajoitttuneisuutta olisi. Tai entä uinti? Saatko uida? Eikös se ole myös hyväksi raskausaikana?

  • Anonyymi

    25.5.2015 at 09:05 Vastaa

    Nyt vasta tajusin ton sun bannerin! Oon syksystä asti katsonut noita kasvoja vertikaalisesti ja ajatellut että siinä on jotain tosi abstrakteja vihaisia ukkoja kepin päässä. Hankala selittää 😀 Siis tuo pisimmälle otsaan menevä ihokaistale olisi sen ukon nokka ja ne kaksi muuta huulet. Ylempi silmä olisi vähän vinksallaan oleva silmä ja alempi sit vaan joku taitelijan näkemys, joka ei ihan auennut. Ja sit tuo oikeasti nenä olisi vissiin ollut sen ukkelin korva. Oivoi, kuolen nauruun täällä kun mielestäni "ruma" banneri nyt aukesikin ja on oikein loistava kun sen oikean idean tajuaa 😀

    • Satu Rämö

      25.5.2015 at 10:58 Vastaa

      Mullakin meni joku aika, ennen kuin hokasin tuon visuaalisen jipon. Graafikko (tän teki Satu Kontinen, joka kuvitti myös Vuoden mutsit ja mun uusimman kirjan kannen) on nero 😀

  • Anonyymi

    25.5.2015 at 11:49 Vastaa

    Kiitos tästä, nyt aloin itsekin katsoa banneria tarkemmin ja hoksasin jujun 😀 Ei oo aiemmin herättänyt mitään kummempia ajatuksia, mutta ohan toi nyt ihan sairaan upea!

    • Anonyymi

      27.5.2015 at 22:12 Vastaa

      Oon nyt 20 minuuttia tuijottanut tota banneria, eikä vieläkään avaudu. Tunnen itseni idiootiksi. Voisiko joku avata tätä vähän?
      nimim. Puusilmä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *