Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Hetkiä Pohjois-Islannista

Vietimme viime viikon Pohjois-Islannissa perhelomalla. Meillä ei kesäisin ole juurikaan yhteistä lomaa, koska turistisesongin ollessa huipussaan miestä ei juuri kotona näy. Niinpä päätimme viettää perhekesälomamme näin etukäteen. Pakkasimme autoon miehen split boardin, kasan kirjoja, uikkarit ja lämpimiä vaatteita.

Siglufjördur 2015. (Kuva: Björgvin Hilmarsson)

Tykkäämme perheen kanssa lomailla Islannissa ja otamme usein anopin näille reissuille mukaan. Anoppi on innokas kotimaanmatkailija, mutta hän ei halua autoreissata yksin. Meistä taas on superkivaa ottaa hänet mukaan matkaseuraksi. On mainiota kun autossa on joku, joka tuntee kaikkien autonikkunoista vilahtelevien vuorten nimet ja muistelee, missä vuonossa kukakin sukulainen on eri vuosikymmenillä asunut. Vanhat jaaritukset tuovat automatkailuun ihanan tunnelman. Enkä laita yhtään pahakseni, että reissuilla on innokas lapsenvahti mukana: kun lapsi ja anoppi leikkivät keskenään, me voimme miehen kanssa piipahtaa kaksin iltakävelyllä tai käydä vaikka leffassa.

Viime syksynä ajelimme samalla porukalla rauhalliseen tahtiin saaren ympäri. Nyt keväällä sää on ollut vähän kehnompi, joten emme lähteteet pitkälle roadtripille vaan otimme tukikohdaksi pohjoisen pääkaupungin Akureyrin, vuokrasimme sieltä asunnon ja teimme kaupungista päiväretkiä lähiseudulle.

Kiersimme tuttuja paikkoja, rentouduimme joka päivä ulkoilmauimaloiden lämpimissä vesissä ainakin kerran, joimme hitokseen kahvia kahviloissa, kävimme ystävien luona kylässä ja mies teki joka päivä lyhyen hiihtoreissun Pohjois-Islannin vuoristoon: Siglufjörduriin, Dalvíkiin, Grenivíkiin ja Akureyrin liepeille. Vuoristossa oli edelleen aivan älyttömästi lunta ja ihanaa puuteria…

 Siglufjördurin ja Ólafsfjördurin kylien välisessä laaksossa 2011. (Kuva: joku selfie aikana, jolloin Hipstamatic oli kovassa käytössä)
 Siglufjördurin ja Ólafsfjördurin kylien välisessä laaksossa 2015. 

Reissussa ollessamme muistin, että mehän teimme lähes tarkalleen samanlaisen matkan neljä vuotta sitten – huhtikuussa 2011. Kotiin päästyämme kaivoin arkistoista vanhoja kännykkäkameraotoksia ja vertailin niitä viime viikolla räpsittyihin kuviin. Ja kuinka ollakaan: löysin kuvia täysin samoista tilanteista!

 Siglufjördurin ja Ólafsfjördurin kylien välisessä laaksossa 2011.
 Siglufjördurin ja Ólafsfjördurin kylien välisessä laaksossa 2015.

Neljä vuotta sitten kevät oli samaan aikaan paljon pidemmällä. Lumet olivat pohjoisestakin jo melkein sulaneet. Muistan, kuinka reilun vuoden ikäinen lapsi sai syöttötuoliraivarit Siglufjördurin Raudka-ravintolassa, vaipanvaihto uimahallin minikokoisessa vessassa vaati akrobatiaa ja lasta pystyi taukopaikoilla pitämään sylissä yhdellä kädellä. 

Nyt se ulottuu seistessään itseäni vyötäröön asti ja istuu ravintolassa nätisti aloillaan ja huomauttelee vanhempiaan käytöstavoista: ”Isi laita jo se ruokalista kiinni, niin tarjoilija tulee ottamaan tilauksen.”
Neljän vuoden jälkeen pätkä on saanut itselleen hiukset, omakin fleda on kasvanut ja miehen parta on tuuhentunut. Ollaan siis selkeästi voitolla kaikki!

Pohjoisen uima-altaissa 2011. (Kuva: Björgvin Hilmarsson)
Pohjoisen uima-altaissa 2015. (Meitsiet uimahallin keskiviikkoiltapäivän ainoista asiakkaista)

Pohjois-Islannista löytyvät maan parhaat vuoristohiihtokohteet, syvimmät vuonot ja liuta upeita vaellus- ja ratsastusreittejä. Huippua on myös se, että hienon luonnon lisäksi palvelut pelaavat, koska alueen kylissä ja kunnissa riittää ainakin toistaiseksi asukkaita: on superkodikkaita kahviloita, olutpanimo, paljon uimahalleja, joulutalo (!) ja luomuravintola keskellä erämaata. Jos suunnittelet reissua Pohjois-Islannin maisemiin, niin tässä jo pienenä etukäteistiiserinä: Kirjoitan parhaillani Pohjois-Islannin retkestämme kahvila- ja ravintolavinkkeineen uuden luvun Tripsteri-matkaoppaamme Islanti-osioon. Huikkaan tuolla blogini Facebookin puolella, kun juttu on valmis.

12 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *