Jo Nesbö: Isänsä poika

Aloittaessani norjalaiskirjailija Jo Nesbön uutuutta rima oli korkealla. Hitto, kysehän on sentään Nesbön ensimmäisestä teoksesta jälkeen Harry Holen. Ja Harry Hole on parasta jännitysactionia, mitä voi kirjojen kautta nauttia. Niitä lukiessa ei voi kuin haukkoa ihastuksesta henkeä, kun kirjailija saa lukijan tuntemaan itsensä raiteilta suistuvaksi luotijunaksi. U-käännös toisensa jälkeen laittaa juonen mutkalle, joka on täynnä kylmääviä yllätyksiä.

Kuva: WSOY/Johnny Kniga

Isänsä poika on kertomus siitä, kuinka vankilassa nuoruutensa viettänyt Sonny pakenee ja alkaa kostaa kokemiaan ja läheistensä kokemia vääryyksiä. Siinä saavat kyytiä huumekauppiaat, korruptoituneet viranomaiset, talousrikolliset ja ihmiskauppiaat. En tiedä teistä, mutta kun megapahis saa kunnolla turpaan, minusta tuntuu alkukantaisella tavalla pirun hyvältä. Isänsä poikaa lukiessa on koko ajan hyvä olo.

Juoni etenee ja henkilöhahmot ovat kiinnostavia. Sonny on supermies, joka toiminta perustuu hänen näkemyksiinsä oikeasta ja väärästä. Kusipäät pistetään kärsimään, kiltit ihmiset palkitaan. Hesarin Sirpa Pääkkönen kuvaili päähenkilöä osuvasti: Sonny on miespuolinen versio Lisbeth Salanderista.

Sivuhahmoista onnistunein on Sonnyn pakotalon naapurissa asuva kovia kokenut pikkupoika, joka tarkkailee ikkunasta Sonnyn toimia ja elämää. Pikkupojalla ei ole mitään tekemistä itse päätarinan kanssa, mutta silti hän on läsnä useassa luvussa. Poika on hiljainen sivustaseuraaja, jonka surumielisyys vähenee tarinan tapahtumien edetessä. Hänellä – kuten Sonnylläkään – ei ole isää. Jollain tavalla Sonny tulee pelastaneeksi hänetkin.

Kirjassa asiat loksahtavat kohdalleen ja tunnelma on sitä, mitä oheinen traileri lupaa.  Viimeisellä sivulla olen silti hitusen pettynyt. Se ei johdu siitä, että tarina olisi ollut kökkö, tyyli rasittava tai henkilöhahmot epäuskottavia. Päinvastoin, tämä oli juuri sitä, mitä Nesböltä osasi odottaa. Rimani vain oli liian korkealla. Luulenpa, että minun olisi pitänyt odotella Nesbön kanssa vuosi tai pari ja antaa Harry Holen hiljentyä ennen eteenpäin siirtymistä. Luultavasti kirjailijan ensi vuoden uutuus tekee vieläkin isomman vaikutuksen. Jos se kohuttu Blood on Snow vaikka viimein ilmestyisi!

Suosittelin taannoin Nesbön Harry-sarjaa siskolleni,  joka ei muuten juuri lukenut dekkareita. Kuinkas kävikään? Hän sanoo että yöunet ovat menneet, kun ei niitä kirjoja voi jättää kesken. Hah, minä niin arvasin! Harry Hole -kirja on kuin pihti. Joulua ajatellen se on mielestäni näppärä lahja paitsi innokkaille lukijoille, myös heille, jotka eivät kirjoja muuten paljoa lue.

Harry Holen lukemista ei ole pakko aloittaa sarjan alusta, Lepakkomiehestä, sillä teokset ovat itsenäisiä. Omia HH-suosikkejani ovat viimeisimmän eli Poliisin ohella Lumiukko ja Panssarisydän. Oli se Isänsä poikakin aivan erinomaista viihdettä. Suomalainen.com:ssa Nesbön kirjat alkaen 11,95 €*.

Kirjoitin vuosi sitten Jo Nesböstä ja Poliisista, joka on Harry Hole -sarjan viimeinen (näin itse päättelin) ja mielestäni myös paras osa. 

*) affiliate-linkki

Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö