Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kertoisitko, mitä sinulle tulee Islannista mieleen?

Kiipeilijä lähti tänään suksilla 10 päiväksi Vatnajökullille opashommiin. Neljä miestä vetää halki jäätikön perässään pulkkia, joihin on pakattu yli viikoksi kuivaruokaa, muutamat kaasukeittimet ja teltat makuupusseineen. Yhteen pulkista on kuulemma pistetty mukaan lampaankankku, joka syödään pois ensimmäisenä iltana. Yöt vaeltajat viettävät teltoissa keskellä lumista ja jäistä erämaata. Yksi pysähdyspaikoista on Vatnajökullin länsipuolella sijaitseva Grimsvötnin tulivuori. Sen kupeeseen on kuulemma rakennettu sauna, jonka maaperän kuumat kaasut pitävät lämpimänä 24/7. Voi pojat!

Vatnajökull

Iski ihan tavaton työkateus. Varmaankin siksi, että voin täällä keskuslämmityksessä ja puhtaissa alushousuissa haaveilla aurinkoisista jääteikkömaisemista ilman huolta siitä, minne teltan voi seuraavaksi yöksi pystyttää, jotta se on vielä aamullakin samassa paikassa. Mutta onhan se nyt aika hienoa, että yhdet ylittävät Euroopan suurinta jäätikköä ja saavat siitä palkkaa.

Grímsvötnin tulivuorenpurkaus Vatnajökullilla keväällä 2011.

Itse asiassa jäätiköt ovat minulle melkein sama asia kuin Islanti. Kun minä viisi vuotta täällä asuneena ajattelen Islantia, ensimmäisenä mieleeni nousee kuva vaaleansinisestä jäätiköstä piirtymässä kirkkaan sinistä taivasta vasten. Nyt minua kiinnostaisi kovasti kuulla, mitä mielikuvia teille tulee Islannista ensimmäisenä mieleen.

Yksityiskohtia jäätiköllä.

Arvon vastaajien kesken nojatuolimatkan Islantiin Mondon Islanti -matkaoppaan muodossa ja pari pussia Islannin parhaita makuja. Eli luonnollisesti siis Djúpureita, niitä valkoisia, suklaapäällysteisiä lakritsikuulia. Vastausaikaa on 29.5. asti.


Kuvat: Björgvin Hilmarsson

197 Comments

  • kasi72

    Taivas.
    Olen kerran päässyt käymään Islannissa. Minulla kesti hetken ymmärtää, miksi maisema näytti niin "oudolle". Tajusin kyllä, ettei puita juurikaan ole, mutta en heti keksinyt sitä mitä siitä seuraa. Suomessa puut nousevat korkealle ja taivasta näkyy yleensä vain pieni kaistale suoraan yläpuolella. Islannissa taivasta näkyy paljon, paljon enemmän. Huikeaa!!!

  • Liisi Talvio

    Satujen saari – se tulee mieleen ihan ensimmäiseksi 🙂 Uskomattoman kauniit maisemat, ihan käsittämättömät – niin maan päällä kuin allakin; ei mikään ihme, että uskotaan menninkäisiin, maahisiin, kivikansaan ja vaikka mihin.
    – Mondon oon lukenut kannesta kanteen ja seuraavan Islantimatkan suunnittelu on todella haastavaa; niin paljon on mahtavia vaihtoehtoja!

    • Satu Rämö

      Edda-runot ovat kerrassaan upeita. On tosiaan pieni ihme, että kieli on säilynyt elinvoimaisena nykypäivään asti. Luulen, että osasyy on syrjäinen sijainti. Nämä kirjoittivat kristinuskonkin saavuttua tekstejä islanniksi ja saarnoja pidettin kotikielellä.

    • Satu Rämö

      Maisemat ovat upeat, säällä kuin säällä. Saagoista paras on minusta Poltetun Njálan saaga, se on ihan mestariteos. Joku päivä luen sen vielä suomeksi!

  • Brita

    Olen kerran islannissa vieraillut ja nykyään ensimmäisenä mieleen tulevat Reykjavikin punaiset katot ja erittäin kaunis arkkitehtuuri. Olen jäänyt siihen käsitykseen, että Islannissa ei olisi julkisivulautakuntaa?

    • Satu Rämö

      Mä en muuten tiedä tuosta julkisivulautakunnasta… Kun tätä kaupunkikuvaa katsoo, niin epäilen että on. Niin kaunista tilkkutäkkiä kuitenkin. Tykkään!

      Vanhojen talojen osalta on olemassa joitain säännöksiä, eli jos talo on esim 1800-luvun lopulta, sen muutostöihin pitää kysyä lupaa ja esittää suunnitelmat (ja muutostöihin saa rahallista tukea).

  • Anonyymi

    Musta hiekkaranta etelän islannissa, rinteellä pesivät lunnit ja vapaana juoksevat islannin hevoset.

  • Anonyymi

    Pieni kansa. Tämän blogin lukemisen myötä Islanti on huomattavasti enemmän ajatuksissa kuin aiemmin. Välillä huomaan miettiväni jossain randomtilanteessa, että vitsi, Tampereellakin on enemmän asukkaita kuin Reykjavikissa. Se on osittain hieman ahdistava ajatus. Niitä on niin vähän siellä, miten ne pärjää! Toisaalta onhan se vähän huvittavaakin, oon hymähdellyt sille puhelinsoftalle, joka kertoo, onko se satunnainen baarista napattu sälli sukulainen vai ei. Hyvä, että oot vienyt vähän uusiakin geenejä sinne!

    Tää mahtaa muuten olla eka kerta kun kommentoin. Oon seuraillut blogia jostain Vuoden mutsin ilmestymisestä lähtien. Sain viime syksynä ekan lapseni ja imetysmaratonien aikana luin blogisi alusta lähtien. On ollut mukava olla matkassa. 🙂 Islannissa en kyllä VIELÄ ole päässyt käymään.

    -Elina

    • Satu Rämö

      Kiitos, Elina! Mahtavaa kuulla, että blogin myötä myös Islanti kiinnostaa 🙂
      Ulkoministeriö voisi alkaa maksaa mulle jotain brändinedistämistukea, haha.

  • Mama Elf

    En ole käynyt islannissa, joten mielikuvat ovat tottakai mediasta ja sun blogista. Jos ihan päällimmäisesti heittää niin; kuumat lähteet, tulivuoret, islannin hevoset ja kieli, josta aina ymmärtää muutaman sanan sieltä täältä ja sitten on taas ulkona kuin lumiukko.

    Kovasti tekis mieli sinne käymään.

    PS. Ai niin, se lähidemokratian toteutuminen Islannissa. Siitä toivelistasta missä oli asioiden hinnat olen luennoinut kaikille, jotka ovat olleet edes vähän kiinnostuneita, koska sehän on aivan mahtava idea.

    • Satu Rämö

      Se lähidemokratiajuttu oli muuten mainio! Osa hankkeista toteutui ja niitä työstetään tänäkin kesänä parhaillaan.

      Toiaalta on täällä kyllä paljon korruptiotakin ja hyvä veli -verkosto on voimissaan niin että ihan hermoon käy välillä. Mutta kait se on niin joka paikassa.

  • Anonyymi

    Miten ihmeessä kukaan ei ole vielä maininnut geysirejä? Eli siis vastaukseni on: geysirit.

  • Silja

    Tämä kuulostaa jotenkin aivan absurdilta, mutta mulle tulee aina mieleen ala-asteen maantiedon oppikirja, jossa esiteltiin Vigdís Finnbogadóttir. Pienen koululaisen mielestä nimi oli ihmeellinen, ja nimi ja ihminen iskostuivat mulle täysin mieleen. Sittemmin isompana olen aina hätkähtänyt, kun rouva presidentti on jossain mainittu.

    • Anonyymi

      Mulla on ollut sama kirja ja tuo nimi painui tosi hyvin mieleen. Tein jopa esitelmän Islannista, jossa nimi oli vähän vinksahtanut Finnbogadogadottiriksi.

    • MutiNa

      Hah, täällä on opiskeltu myös saman maantiedonkirja kanssa ja heti muistui tuo Vigdís Finbogadóttir mieleen. Tosin ihan ensimmäisenä Islannista tulee mieleen upeat islanninhevoset ja vaellukset upeissa maisemissa. Ja kuuman lähteet. Joku päivä minä vielä tulen ja ratsastan issikalla Islannissa!

    • Satu Rämö

      Silja, joo muistan myös tämän yksityiskohdan lapsuudesta. Vigdis vaaleassa lyhyessä tukassaan. Hän on upea!

      Moni on maininnut toiveestaan käydä täällä. Pitäisiköhän jossain kohtaa järjestää blogilukijamatka Islantiin? Se olisi huisin kivaa!

  • Ananasa

    Kerran olen käynyt Islannissa ja lähtemättömän vaikutuksen tekivät kuumat lähteet, höyryävä maisema, pikkuruiset mutageysirit ja reikäiset kivet.

    • Satu Rämö

      Mulle tulee aina tästä kuvailemastasi maisemasta mieleen, että maailma hengittää. Etenkin talvisin, kun ulkona on kylmä ja maasta kivikasasta nousee jonkun huurteinen hengitys 🙂

  • Anonyymi

    Ehdottomasti ensimmäisenä tulee mieleen pienenä lapsena nähty Islannista kertova dokumentti. Kuinka se rikkoi uskomukseni Islannissa olevasta ikuisesta talvesta ja sytytti mielenkiinnon Islantia kohtaan. Se onkin säilynyt aina näihin päiviin asti ja vielä jonain päivänä, kun elämä antaa myöten toteutan unelmani päästä käymään Islannissa. Siihen asti pitää vain tyytyä unelmoimaan.

    • Satu Rämö

      Olisi edes talvella kunnollinen talvi… Reykjavikissa on usein tosi loskaista ja märkää, mutta onneksi maan pohjoisosissa on kylmä ja ihan sikana lunta.

  • Korpikissa

    Islantia ajatellessa mulle tulee ensimmäisenä mieleen se ikävä, mikä mulla on koko ajan sinne. Olen käynyt kolmesti ja toisen kerran jälkeen olisin jäänyt sinne pysyvästi, ellei kohtalo tai joku muu kettuilija olisi sillä hetkellä sanellut toisin. Toinen mieleen tuleva juttu on kieli, se on vaan yksinkertaisesti kaunista.

  • Hansu

    Valitettavasti olen käynyt Islannissa vain lentoasemalla (kovasti haluaisin sinne matkustaa) ja mieleeni tulee, autioita alueita ja kuumavesilähteitä 🙂

  • Henna

    Tulivuoritoimintaa, jäätiköitä, geisiirejä, Björk, kuumia lähteitä, lampaita, hevosia, menninkäisiä, haltijoita, Nibelungien laulun Islannin kuningatar Brünhild … niin ja viime viu sujen jälkeen Pollapönk. Siinä spontaani Islantilistani. 🙂

  • Matti

    Pakko itsekin kommentoida Djúpurien himoissa. Vaikka olen viettänyt elämästäni yhteensä reilun 1,5 vuotta Islannissa ja maasta tulee mieleen aika paljonkin (kotonakin pyörii jaloissa kaksi islannilammaskoiraa), ensimmäisenä muistikuvana on edelleen hyvin elävänä lukion ruotsinkirjan Islanti-luku, jossa oli Vigdís Finnbogadóttir ja juttu pyöräilevistä turisteista, joista otettu kuva oli keskeltä jotain tien halkomaa sorakenttää. No, viimeistään siinä vaiheessa kun olin yhden kesän keskellä islannin landea hotellin respassa kesätöissä ja sinne tuli läpimärkiä saksalaisia pyöräilijöitä, alkoi kyllä itsekin miettiä, miksi ihmeessä islannilla on sellainen maine, että sinne on hyvä mennä pyöräilemään. Sehän on varmaan huonoin pyöräilymaa ikinä. Ja vielä tuohon lukiokirjaan liittyen, varmaan kaikkein huikein Islanti-muistoni on vuoden 2005 Reykjavikin kirjamessuilta. Ennen yhden kirjaesittelyn tai vastaavan keskustelun alkua tulin saliin viime tipassa ja vapaita paikkoja oli vain eturivissä, vähän kuten Suomessakin yleensä. Istuin ensimmäiselle vapaalle paikalle ja heti kun tilaisuus oli alkanut, sisään purjehtii hieman myöhässä itse Vigdís ja SE TULEE ISTUMAAN MUN VIEREISELLE TUOLILLE! Kaiken lisäksi siitä tuli kuva lehteen yhden jutun yhteydessä, mutta mut oli rajattu siitä juuri ja juuri ulos. Jos olisin näkynyt siinä, olisin varmaan kehystänyt sen ja se olisi mulla edelleenkin seinällä!

    • Satu Rämö

      Hhahaha, mä oon samaa mieltä tuosta pyöräilystä. Ei tässä vastatuulen määrässä!! Tai ei ainakaan tämmöisellä peruskunnolla. Mun pitäisikin muuten lukea se Matti Rämön kirja pyöräilystä Islannissa…

  • Tea

    Ekana tulee mieleen se, kun katseltiin Hallgrímskirkjan näköalatasanteelta, hurjalla tuulella pilvien vyörymistä kaupungin yli. Välillä näkyi pelkkää pilveä, välillä sitten koko kaupunki. Itse kirkkokin oli vaikuttava. Geysirit nyt totta kai sekä Gullfoss. Laiduntavat lampaat ja hevoset, uskomaton karanteeni systeemi sekä maanviljelijöiden ylpeys omasta työstä.

    • Tea

      Pitää muuten lisätä kun luin tämän oman kommenttini, että se eläinten karanteenisysteemi on mun mielestä nerokas. Kun sillä keinoin saadaan vältettyä tautien tuleminen ulkomailta sekä leviäminen maan sisällä. Omalla Islannin reissulla kuulin monta luentoa, mutta tuo karanteeniasia on jäänyt parhaiten mieleen.

    • Satu Rämö

      Täällä on tosiaan onnistuttu välttämään eläintautien leviäminen; tietysti poikkeuksia on, mutta noin pääosin. Muutama vuosi sitten hevosflunssa kiusasi monia talleja ja hevosia sairastui paljon, mutta onneksi siitä päästiin eroon…

  • Tuulis

    Mulla tulee mieleen villapaidat ja niistä lampaat ja villalanka, jota useampi ystäväni on tuonut Islannin reissulta mukanaan. Johtuu varmaan siitä, että islantilaisella mallilla tehty villapaita on ainoita elämässäni Islantiin konkreettisesti liittyviä asioita ja ehkä vähän siitäkin, että opiskelen käsitöihin liittyvää alaa. En tosin neulonut paitaa itselleni, vaan rakkaalle miehelleni. Paidan langat eivät olleet kylläkään islantilaisia, vaan vanhalta kotiseudultani, tarkemmin elimäkeläiseltä lammastilalta. Osan niistä värjäsin kasviväreillä, osa oli luonnostaan eri sävyisiä. Ohjeen paitaan sain ystävältäni, joka työnsä puolesta sai aikaan mahtavan islantilaisen neulekirjan suomenkielisen käännöksen. Jotenkin tykkään ajatuksesta, että paidassa yhdistyy islantilainen perinne, suomalainen lähilanka ja käsillä tekeminen.

    • Satu Rämö

      Se suomeksi käännetty neuolontaopas on muuten ihan mahtava! Meillä on ollut sitä myynnissä myös Suomi PRKL! Design -kaupassamme. Mainio tuliainen suomalaisille neulontaihmisille.

  • Milla

    Vuoret. Itse asun kylla kahden vuoriston valissa, mutta silti, jotenkin ne kummalliset peikkovuoret tulevat heti mieleen islannista. Eri muotoiset ja puuttumat ja jotenskin hurjat…

  • Anonyymi

    Villapaidat! Ihanat villapaidat, josta olen haaveillut vuosia. Kiteytyy mielikuva Islannista vähän kuin just se villapaita. Kaunis, persoonalliset koristeet, lämmin mihin voi kietoutua ja värien leikkiä kuitenkin pelkistetty!

  • Anonyymi

    Omavaraisuus banaanien suhteen. Oli vain niin hämmästyttävä juttu, kun siitä aikoinaan luin.

    • Satu Rämö

      Hyvä tarina, mutta tämä ei kyllä ole totta… Joskus täällä kokeiltiin banaanien kasvatusta kasvihuoneissa, mutta siitä ei tullut koskaan isoa bisnestä. Tomaateissa, salaateissa ja kurkuissa täällä ollaan melko omavaraisia, mutta banaanit tulevat etelästä.

  • Anonyymi

    Mullakin tulee Vigdis mieleen, ala-asteelta juontuu! Ja tietenkin valkoisuus ja tunne, että eihän Islannissa voi olla kuin kylmä. 🙂

    Ansku

  • Anonyymi

    Islanti on itselleni tuttu jo vuosien ajalta, mutta huomaan aina mainostavani maata tutuille luonnon kautta: musta hiekka, turkoosi vesi, aktiiviset tulivuoret ja vaihteleva sää. Näiden lisäksi lampaat ja lunnit ovat mukana Islantiin liittyvissä jutuissa.

    Mielestäni islantilainen musiikki ansaitsee myös maininnan, koska en ikinä lakkaa ihailemasta, miten paljon mahtavaa musiikkia pieni Islanti voikaan tuottaa. Jokaisella Islannin-matkallani huomaan käveleväni levykauppaan ja poistuvani kassan kautta 🙂

    -Sigga

    • Satu Rämö

      Ehdottomasti joo musiikki! Täällä on hillittömän paljon hyvää musiikkia ja se artistien ja musiikkiproggisten määrä. Wow. Sinfoniaorkesterikin on ihan huippuhyvä.

  • Mimi

    Ehdottomasti hevoset, oltuani töissä Islannissa yhteensä seitsemän kesä ja niistä viisi hevosten parissa, ovat isot hevoslaumat ensimmäisenä mielessäni. Ratsain viedyt vapaana juoksevat laumat tai isot tammavarsalaumat suurilla laitumilla ja olet onnekas kun näet tämmöisen lauman kiitävän ohitsesi tai saat itse ratsastaa perässä. Hevostyttö olen!

  • Tanja K

    Ekana tulee mieleen geysirit, tulivuoren purkaukset, jäätiköt, eli juuri tämä kylmän ja kuuman yhdistelmä samassa maassa. Ja kirjallisuudesta tulee mieleen saagat ja Arnaldur Indriðason. Nykyään tulee myös kateellisena mieleen kummityttö, joka juuri matkusti Islantiin kesätöihin.

  • Anonyymi

    Tuuli. että tuulee niin että hiukset sotkeutuvat toisiinsa ja pilvillä ei ole aikaa pysähtyä.

    -letti,

  • Anonyymi

    Koulun maantiedon tunnilta Vatnajökul-jäätikkö ja Hekla-tulivuori sekä kuumat lähteet 🙂
    napero at meininki.net

  • Emmi-Riika S.

    Sadunomainen saarivaltio kuumilla lähteillä ja tulivuorilla alkoi kiinnostaa heti, kun näin siitä ensimmäisen kerran kuvia ala-asteella maantiedon kirjassa. Viileä ilma, lampaat ja meri ovat myös asioita, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen. Islanti kuuluu ehdottomasti tulevaisuuden matkakohteisiini.

  • Anonyymi

    Kananmunan hajuinen kuuma vesi sekä vaakatasossa piiskaava sade. En ole koskaan kastunut niin nopeasti ja perusteellisesti kuin Landmannalaugarissa. Niin, ja lampaat, joita on joka paikassa. Teillä, teiden varsilla, kallioilla jonne itse ei pääse, rannalla syömässä levää 🙂 -Sara-

  • Anonyymi

    Islanti. Ainoa maa, missä voisin Suomen lisäksi kuitella asuvani. Lunnit. Jókulsarlon. Djúpalónssandur. Lukemattomat upeat vesiputoukset, jotka kauneudestaan huolimatta saavat satunnaisen matkailijan aistit ja ihasteluaivosolut turtumaan. Hetki juuri ennen Stokkurin purkautumista, kun vesi velloo edestakaisin. Vík i Myrdal – musta laavahiekka ja myrskytuulen nostattamat aallot. Samaisen myrskytuulen kumoon puhaltamat asuntoautot tien poskessa. Kaikkialle tunkeutuva tuhka kesäkuussa 2010. Jäätiköiden majesteetillisuus. Pohjoisen pyöristyneet vuoren huiput ja etelän terävät. Yhteisöllisyys. Paljon nuoria töissä. Pojat kauppojen kassoilla, missä kassaneidit? Yöpyminen kylässä, jossa 130 henkeä ja typerä turisti kysyy: saisiko oven lukkoon. Ei saanut. Loputon lista, vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa: Kjölur, Askja,…

    Djúpurit – miksi kukaan ei tuo niitä Suomeen?!

  • Heli

    Islannista ekana tulee mieleen tottakai sininen taivas, pienet söpöt kaupungit ja kylät, tulivuoret ja niiden purkaukset sekä islannin kieli.

  • JJ

    Lentokoneet tiputtava tuhka, Islannin pankkien kaatuminen, jäätiköt, hevoset, lunnit. Nämä tuli ensimmäisenä mieleen. Koskaan ei ole ollut mahdollisuutta matkustaa sinne vaikka mieli kovasti tekisi. Ehkä joku päivä vielä…

    Ja mitä ihmettä ovat nuo mainitsemasi karkit, ja miten ihmeessä niitä saa? Kaikki uudet karkkituttavuudet kiinnostavat kovasti.

  • Unknown

    Jäätiköt, kuumat lähteet, tulivuori, islanninhevoset, naispresidentti, sukupuolten tasa-arvo vanhempainvapaiden jakaantumisessa… Itse olen ihastunut ajatukseen pienistä pohjoisista kylistä kun ei tämä Pohjois-Suomikaan tunnu kovin pohjoiselta kun on käynyt esim. Norjan Hammerfestissä niin samantyyppisiä mielikuvia on tullut myös Reykjavikista ja muutenkin Islannista.
    -mervi-

    • Satu Rämö

      Olet niin oikeassa! Kun mieheni matkusti kiipeilyreissulle Lofooteille hän kertoi tajuavansa paikallisten puhetta islantilaisena melko hyvin (muinaisnorjan vaikutukset).

  • Lil' Kay

    Ikinä käynytkään Islannissa, mutta ekana tulee mieleen tulivuoret, Islanninhevoset. Siitä kun jatkaa niin jäätiköt, "kaukainen" sijainti manner-Euroopasta ja kuumat lähteet 🙂
    Jos sitä joku kerta pääsisi itsekin käymään edes nopeasti kiertämässä maata kun Yhdysvaltoihinkin on matka suunnitteilla 🙂

    • Satu Rämö

      Islannissa voi pysähtyä maksutta muutamaksi päiväksi matkalla jenkkeihin (jos ostaa liput Icelandairin kautta). Kolmessakin päivässä ehtii – kiitos lyhyiden etäisyyksien – nähdä paljon paikkoja!

  • Anonyymi

    Jäätiköt, tulivuoret, kuumat lähteet, karu luonto, jännä kieli, ja se että sinne muuten niin täydelliseen vaelluskohdemaahan on käytännössä mahdotonta tuoda koira parin viikon loman ajaksi (ja vaeltaminen ilman koiraa on ihan väärin). 😀

    Sonja

  • Anonyymi

    Tuliperäisyys eli tulivuoret, kuumat lähteet ja geysirit. Ja karut maisemat. En ole valitettavasti koskaan käynyt Islannissa, vaikka haluaisin kyllä. Tuo käsitys on syntynyt sen perusteella mitä olen Islannista haalinut tietoa moniin kouluesitelmiin, joita olen siitä tehnyt. t. ph

    • Satu Rämö

      Maisemat ovat karun kauniit, osuit ihan oikeaan! Etenkin tuo puuttomuus ja se fakta, että jatkuvasti näkee kauas, tuovat maisemaan ihan oman vireen. Islannissa paljon aikaa vietääneenä tunsin oloni Lapissa tosi kotoisaksi viime talvena.

  • Kaisaelina

    Puuttomuus ja kuumat lähteet. Sekä aina siitä lähtien kun luin täältä blogista ettei islantilaisilla ole sukunimiä, niin se. Olen myös alkanut bongailemaan islantilaisia nimiä ihan tämän tiedon takia ja ihmettelen sitä joka kerta.

    • Satu Rämö

      On muuten niin ihanaa, että täällä ei tarvitse naimisiinmennessään edes miettä ottavansa miehen sukunimeä. Saa jatkaa ihan omana itsenään ilman kyselyjä, heh.

  • Anonyymi

    Vastakohdat: kylmät jäätiköt ja kuumat lähteet/ tulivuoret, pikkuruiset talot avarassa maisemassa, lyhyet väimatkat kaukana muusta maailmasta, kirkkaan väriset kylät luonnon ympäristössä. Vastakohdat kiehtoo!

  • Raija

    Jäätiköt, geysirit, Musta hiekka hiekkalaatikossa,. Kaikki säät yhden päivän aikana. Lampaat teiden pientareilla. Vihreys. Kuumaisemat. Voi, tahtoo päästä Islantiin. Edellisestä kerrasta yli 25 vuotta!

    • Satu Rämö

      No edelleenkin on mustaa hiekkaa hiekkalaatikoissa 🙂 Reykjavik on 25 vuodessa muuttunut aika paljon (tai no, ainakin 10 vuodessa jonka olen täällä viettänyt), mutta luonto on edelleen yhtä hieno.

  • Anonyymi

    Mulla tulee ihan ekana mieleen islannin kielen kurssi ja stoori Litli græni drekinn, jonka avulla kieltä yritettiin opiskella. Tarina oli jokseenkin outo eikä siinä ollut juurikaan hyödyllisiä lauseita vaikkapa islanninreissua ajatellen. Tässä pieni poiminta: Drekapabbi er nefnilega stjórnmáladreki og hann er krati. það þýðir að hann er alþýðuflokksdreki. Islannin kieli kiehtoo kuitenkin edelleen ja haluaisin vielä opiskella sitä. Kunhan oppimateriaalina ei ole tuo pieni vihreä lohikäärme.. Tottakai islannista tulee mieleen myös kuumat lähteet! Ja haave sinne matkustamisesta.

    • Satu Rämö

      No onpa teillä ollut hassu teksti kurssilla, aika vaikeita sanoja. Tai eihän sitä tiedä, vaikka täällä joutuisi keskusetelemaan lohikäärmeistä esim. kahvilakäynnillä. Opiskelitko Suomessa vai Islannissa?

  • Satu

    Kuulostaa ehkä hullulta, mutta mulla tulee ensimmäisenä mieleen Islannista banaanit. 😀

    Joskus kauan sitten ollessani vielä natiainen ja peruskoulussa käytiin maantiedon tunneilla läpi Skandinavian maita. Mulla on erittäin hämärä muistikuva siitä, kuinka opettaja olisi kertonut sellaista, että Islannin tuliperäisyyden ansiosta maassa tuotetaan muuhun Eurooppaan verrattuna tosi paljon banaaneja. Valitettavasi en muista kuinka hyvin tuo väite piti tuolloin paikkaansa, ja että pitääkö se sitä nykyään. Banaanit kuitenkin tulevat ensimmäisenä mieleen. 🙂 Ja banaaneiden jälkeen toki kaikki kuumat lähteet, issikat sun muut.

    • Satu Rämö

      Hihi, tämä oli hauska! Banaaneja ei tuoteta täällä kai juuri ollenkaan. Ehkä sitä joskus kokeiltiin (koska kasvihuoneiden pyörittäminen on melko edullista), mutta mä luulen että nyt siellä kasvaa lähinnä vain salaattia, tomaattia ja kurkkuja.

  • Eeva / Oh, wie nordisch!

    Islanti tuo mieleen heti itslanninhevoset, geysiirit ja just ne pienoset kuulat, jotka sisältää lakritsiä. Äiti toi niitä tuliaisina pari vuotta sitten, kun kävi Islannissa. Kunpas itsekin pääsisin, mutta jotenkuten lomat kotaavat aina Koti-Suomeen…

  • Anonyymi

    Islannista tulee mieleen islanninhevoset, villapaidat ja hyvä musiikki! Eli aika perinteisillä mennään mutta ensi kesäksi olisi suunnitteille RETKI sinne päin joten olisipa oiva palkinto voittaa! Kinuskikala

  • Anonyymi

    Vaikka asuinkin Islannissa neljättä vuotta niin nyt jälkeenpäin mielikuva on hassua kyllä sama kuin ennen sinne muuttoakin: meri, satama ja laivat, sellaiset vahvalla sinisellä tai punaisella maalatut. Ja se hiljaisuus, se ihana hiljaisuus.

    -Mira

    • Satu Rämö

      Hiljaisuus on kyllä yksi tosi iso etu täällä. Aina kun palaa ulkomaanreissulta niin tajuaa, kuinka ihanaa onkaan tulla hiljaiseen paikkaan. Jopa lentokentällä Keflavikissa on hiljaista!

  • Anonyymi

    Ainutlaatuiset, henkeä salpaavan kauniit maisemat, joissa voi kuvitella olevansa satumaailmassa. Vesiputoukset ja kuumat lähteet. Islantilaisten itseironinen huumorintaju. Kaunis kieli. Sigur Rós.
    t.A-M

  • Maija

    Islanninhevoset tietysti. Mutta joskus muistan ihmetellä sitä tapaa, kun kaikista kuolleista on muistotekstit lehdessä

  • Anonyymi

    Mulle tulee mieleen ponit, lampaat, pienet kaupungit, kallista. Luonnossa laakeat vihreät maisemat, kylmää (siis ei varsinaisesti lumimaisemat, mutta sellainen meren tuoma kylmä kosteus), tulivuoret ja kuumat lähteet (ja sitten kuvittelen niille lähteille tietty myös ne japanilaiset apinat, jotka kylpee Japanissa niissä lähteissä), vähän puita, enemmän pensaita, luonnonrauhaa, vähän ihmisiä. Muutenkin enempi maalaismeinikiä kuin cityä (vaikka Kai Reykjavikissa on oltava myös ainakin vähän cityäkin?).

    Ikinä en ole ollut Islannissa, joten en yhtään osaa sanoa osuuko oikeaan 🙂

    Mervi

    • Satu Rämö

      No hiton oikeaan! Reykjavik on suhteellisen pieni kaupunki noin 200 000 asukkaalla, mutta oikeasti keskustassa on vain yksi pääkatu. Uimahalleja on onneksi viisi. Onneksi ostareita on vain kaksi ja nekin kauempana esikaupunkialueilla jne. (Niitä kun näkee muualla maailmassa ihan tarpeeksi).

      Mut apinoita ei oo 🙂

  • Äni

    Mulle tulee ekana mieleen tulivuoret ja kuumat lähteet. Vaikka olen tiennyt, että on siellä jäätiköitäkin, tuntui jotenkin absurdilta tässä Suomen helteiden keskellä lukea jäätikkövaelluksesta. 😀

  • sannin

    Islanninhevoset. Vaikka en ole ikinä ratsastusta harrastanutkaan. Noin kymmenen vuotta sitten katottiin mutsin kanssa jotain dokkaria Islannista ja siinähän niitä heposia oli jonossa jonkin mäen rinteessä.

  • Jenniferi

    Blue lagoon, geysirit, vehreys ja hevoset mutta toisaalta sinne onkin suunniteltu matkaa kesäaikaan, joten siksi kai nämä päällimmäisinä mielessä eikä lumi ja jää!

  • Miira

    Tulee mieleen ensin ne, mitä kauan sitten koulussa opittiin: jäätiköt, kuumat lähteet, pieni väkiluku. Sitten hevoset ja tulivuoret (se surullisenkuuluisa tuhkapilvi Eyjallafjökull-vuoresta nyt etunenässä – lieneeköhän nimi oikein, en tarkistanut oikeinkirjoitusta)…

    • Anonyymi

      Onpa jännä nimi vuorella, jos se tosiaan on vaan sanat peräkkäin "Saarivuorijäätikkö". Ja miks määrittävä sana – jos se suomen tapaan on viimeinen – on jäätikkö, jos toi nimi tarkoittaa vuorta? Tai jos se määrittävä sana on tuo vuori, niin miksi se on KESKELLÄ? Ei kauhean loogiselta kuulosta..

  • Anonyymi

    Vastaan ensin ja katson vasta sitten, mitä muut ovat kirjoittaneet 😉

    Islannista minulle tulee mieleen
    – värit valkoinen ja vaaleansininen: vaaleansininen aurinkoinen taivas ja valkoinen lumi ja jää + suolainen raikas tuulen tuoksu
    – ihmisiä nauttimassa kuumissa lähteissä kellumisesta
    – pieni ja sympaattinen, kylämainen kaupunki (Reykjavik), jossa talot ovat puisia, matalia ja värikkäitä. Ja jossa on paljon ravintoloita, kahviloita ja baareja (johtuuko tämä mielikuva sun blogin lukemisesta?)

    En ole koskaan käynyt, miltä siellä oikeasti tuoksuu?

    Kiitos Satu tästä mainiosta, viihdyttävästä, mielenkiintoisesta, monipuolisesta ja aina niin taidokkaasti kirjoitetusta blogista! Ekstrapointsit hienoista kuvista, tiheästä postaustahdista ja persoonastasi – tunnut olevan lempeä ja avarakatseinen, kuin ystävä.

    -Niina

    • Satu Rämö

      Voi miten kauniisti kirjoitit, kiitos Niina!
      Täällä tuoksuu jatkuvasti raikkaalle ja merelle. Liikenteen hajuja ei juuri tunnu, eikä suurteollisuuden (alumiinitehtaan vieressä haisee kamalalle, mutta sellaista hirvitystä näkee vain harvemmin asutuilla seuduilla) Vulkaanisilla alueilla tuoksuu – noh – pieru. Johtuen alueella olevista rikkipitoisista kuumista lähteistä ja kaasupurkauksista.

      Mielikuvasi ovat siis hyvin lähellä totuutta!

  • Anonyymi

    Olen lentänyt Jenkeistä kotiin Islannin kautta ja miekeen jäi karut, kumpuilevat, puuttomat arot ja siisti, pieni lentokenttä. Muuten mieleen tulevat dottir-loppuiset nimet, Björk, kuumat lähteet, asutuksen keskittyminen Reykjavikiin, keskustan (yhden kadun?) vilkas klubielämä ja muotoilu. Lisäksi viikintityylinen historia ja kulttuuri. Ja se talousihme, jolla siellä noustiin pankkikriisistä. Positiivista kaikki. Mietin kuitenkin, onko islantilaisilla alkoholiongelmat yhtään ongelma, kuten surullisemmassa Grönlannissa.

    • Satu Rämö

      Alkoholia juodaan täällä samaan tyyliin kuin Suomessa. Alkoholismi ongelmana on siis samalla tasolla kuin Suomessa. Eli jos vertaa vaikkapa mainitsemaasi alkoholinkulutuksen kanssa surkeassa jamassa olevaan Grönlantiin, tilanne on täällä parempi.

  • Heli

    En vielä valitettavasti ole koskaan päässyt käymään Islannissa (sekin tulee kyllä jossain vaiheessa korjattua), mielikuvista suurin osa on ihan tullut lapsuudesta ja kouluajoilta; kuumat lähteet, islanninhevoset, turska, jäätiköt ja tulivuoret (ihan loistavia vastakohtia :D).

  • Anonyymi

    Kuumat lähteet ehdottomasti ensimmäisenä, sen jälkeen tulivuoret ja sydämelliset ihmiset

    Ps. Off topic – teetkö jossakin vaiheessa kokonaissummausta teidän matkasta, plussat ja miinukset, pysyikö budjetti kohdillaan tms.?

  • Anonyymi

    Ensimmäisenä Islannista tulee mieleen jäkälän ja sammalen peittämät laavamuodostelmat, seurravaksi ehkä se, miltä Pohjolan talon kahvilan kuuma kaakao (kermavaahdolla, tietty!) maistui, kun talolle oli puskenut horisontaalisen sateen läpi 🙂

    -Niina

  • Anonyymi

    Tulivuoret, villapaidat ja se Vatnajökull. Mulla on päässäni jotenkin kuva sellaisesta maasturista, joka nököttää tummalla maalla, kun sen omistajat ovat varta vasten ajaneet katsomaan tulivuorenpurkausta. En tiedä mistä tämä kuva minulla on päässäni, olisiko joku oppikirjakuva tai jokin muu uutinen jäänyt pysyvästi päähäni. 🙂 Muistan myös kuinka ala-asteella pidettiin Islannista esitelmä, piirrettiin Islanti paperille, ja tietysti se Vatnajökull siihen karttaan. Muuta ei siitä esitelmästä ole jäänyt mieleen.

    Katsotaan pitääkö tämä paikkansa. Niitä Islanninhevosia odotan myös. Ja noita lakritsikuulia. Slurps!

    -Annu

  • Jenni

    Kuumat lähteet, valaanpyynti, kalastajavillapaidat, pankit jotka menevät konkkaan, törkeän kallis hintataso, ja tulivuoret jotka purkautuessaan sekoittavat koko Euroopan lentoliikenteen.

    • Satu Rämö

      Upeaa, että täällä nousee esiin myös niitä ei niin paratiisimaisia mielikuvia. Islanti on nimittäin onnistunut keplottelemaan itselleen aikamoisen sylikoira-aseman kansainvälisessä lehdistössä. Tämä on niin kärpäisenkakan kokoinen maa, että siitä ei ole vaaraa kenellekään ja kaikki vaan paijailee ihastuksissaan. Se on musta jopa vähän ärsyttäävä. (Etenkin tuo pankkikriisin aika, ihan kuin täällä ois suunnitelmallisesti tehty oikein kaikki laman hoidot jne. Ei se ihan niin mennyt kuitenkaan…)

  • hoo

    Minulle tulee mieleen lapsuuden uutispätkä siitä merestä näkyviin nousevasta saaresta. Olisko ollut joskus 90-luvun alkuvuosina tämä tapahtuma. Se oli hirmuisen jännittävää ja mielenkiintoista miten siten syntyi yksi uusi saari tuosta noin vain.

  • Riitta

    Kuulaus. Siis se raikas ilma ja avara maisema. Sellainen kuulas syksyinen ruskamaisema -fiilis. Sen voi kokea Islannissa kesälläkin.

  • KotletistaTriatleetiksi

    En ole koskaan käynyt, mutta mielikuviahan tässä kysyttiin 🙂

    Issikat, geysirit, jää, tulivuoret. Vastakohtien saari siis ! Lisäks mullakin tulee kans aina Islannista mieleen jonkun jo mainitsema Vigdis Finnbogadottir 😀

  • Anonyymi

    Ikinä en ole käynyt islannissa. Tulee mieleen ainoa tuntemani islantilainen, joka oli kovin ylpeä siitä ettei polta (mitään), koska Islannissa kuulemma kaikki polttaa, paitsi hän. Alkoholia ei lasketa. (Kyseinen henkilö joi kahvinsa samasta emalikupista josta söi hernekeittonsa, suorittaen juomista / syömistä samanaikaisesti = ei nirso)

    Yksi ystäväni on käynyt, silloisen poikaystävän kanssa. Valokuvasivat kissoja. Eli Islannissa on kissoja.

    Ja sen olen lukenut että kaikki kirjoittavat pitkiä kuolin-ilmoituksia = kaikki osaavat kirjoittaa.

    Islantilais-villapaita. Kirjoneuletta, lammas-väreillä.

    – Sini O.

    • Satu Rämö

      Kyllä, täällä on paljon kissoja. Varsinkin Reykjavikin kaduilla ulkoilevat kisumisut ovat aivan järjettömän kokoisia. Siis sellaisia mäyräkoiran kokoisia, ja paljon lihavampia. Tässäpä oiva idea blogipostaukselle 😀

  • Anonyymi

    Ennen kuin ensimmäistä kertaa eksyin tänne ihanaan blogiisi, Islannista piirtyneitä mielikuvia olivat lähinnä valtavat jäätiköt, mahdottomat nimiyhdistelmät, Björk, geysirit ja kuumat lähteet ja itsepäiset islanninhevoset. Ja rapa-/loskakelille näin suomenruotsalaiseen suuhun erittäin sopiva sana.

    Sanotaanko näin, että kirjoituksiasi lukiessa ja kuvia katsellessa tulee väistämättä fiilis että se mielikuva ei tainnut kertoa ihan kaikkea tästä kiehtovasta maasta 🙂 Lähtisin vaikka heti reissuilemaan teillepäin, jos rahatilanne antaisi periksi, sen verran olen lukiessa lumoutunut kauniista luonnosta.

    T. Annika

  • Anonyymi

    Minulla tulee mieleen eräs uutinen lampaista, jonka kerran linkkasit tänne. Lampaita oli eksynyt lumikinoksiin ja niitä sitten kaiveltiin sieltä talteen. Hrr! 😀 t. Anna

    • Satu Rämö

      Juu, se oli Pohjois-Islannissa pari vuotta sitten. Vähän yllätti tuo lumimyrsky 🙂 Onneksi täällä on isot pelastuspartiot, jotka pystyvät jeesaamaan tällaisissakin tilanteissa.

    • Satu Rämö

      Hyvä, että myös valaanpynnti mainitaan täällä. Onneksi ihmiset ovat tietoisia, että sitä tapahtuu täällä edelleen. Täysin raakalaismaista ja aivan käsittämätöntä. Ja vain, koska jotkut punaniskaislantilaiset ovat sitä mieltä, että niillä "on oikeus kaikkeen mikä meressä liikkuu".

  • *Katja*

    Ensimmäisenä tulee mileen luonto ja geysirit ja kuumat lähteet. Uimaloita joka kylässä. Kuumaisemia ja sadekuuroja monta kertaa päivässä. Hienoja sateenkaaria.

    • Satu Rämö

      Uimahalleja on käsittämättömän paljon! Täältä on vaikea löytää kylää (siis jopa viiden talon muodostamaa aluetta), jossa ei olisi omaa uimalaa.

  • Anonyymi

    Olen juuri muistelemssa Islannin pysähdystämme blogitekstin muodossa (blogini ei ole aivan kuollut, arki vain on temmannut minut tiukasti otteeseensa). Meidän pysähdyksellä pääsimme vain raapaisemaan Islannin tulista pintaa ja suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa toteuttaa ainakin yhden kesäloman mittainen reissu Islantiin, rinkka selässä, vaelluskengät jaloissa ja katse kohti vihreää kaukausuutta. Islannista minulla tulee ensiksi mieleen vihreä, kumpuileva maa, kaukaisuudessa kohoava vuori ja ne pörröiset, vapaana laiduntavat islanninhevoset. Tuon kaiken haluaisin vielä kokea, meille kun maaliskuussa sattui säiden osalta totaalinen rosvosektori räntäsateineen ja vihreän sijaan ympärillä oli varsin harmaata. Mutta siitä huolimatta Islanti vei sydämeni ja ehdottomasti täytti kaikki odotukseni ja aiheutti myös valtavan kaipuun takaisin.

    -Maiju ja maailma on sun

  • Anonyymi

    Minäkin varmaan ekana ajattelen niitä jäätiköitä, mutta ihan heti perään tulee issikkavaellus. En ole itse koskaan kokenut, mutta eräs läheiseni kerran kävi ja oli todella vaikuttunut. Hänen kertomuksestaan jäi voimakas mielikuva ja tunnelataus itsellenikin 🙂 Itse asiassa myös maan karttakuva tulee silmien eteen, se on minusta varsin sympaattinen!
    Satu Kuopiosta

  • Hippunen

    Islanninhevoset ja se puhdas&raikas ilma. Ja se miten nopeasti sää voi vaihtua. Nyt kun oikei näitä alkoi miettimään, niin tulisi vielä vaikka kuinka paljon asioita, jotka kuuluvat Islantiin. Niinkuin ne kuivatut kalatkin ja muut. Pitänee taas kaivella kuvat esiin ja ihailla niitä 11 vuoden takaisen reissun kuvia 🙂

  • Riimi

    Villapaita. Tarkemmin sanottuna mieheni villapaita, jonka hänelle kutoi parissa päivässä islantilaisen kaverin äiti. Mieheni vaalii paitaa kuin aarretta, joka talvi se on kuitenkin kovassa käytössä. Villapaita tulee mieleen siksikin, että (kauko-)suhteemme alkuaikoina mies oli pitkään Islannissa ja skypessä seikkaili aina tuo sama villapaita.

    Villapaita ja lampaan päät lautasella. Villapaita ja lampaiden merkitsemiskarkelot. Villapaita ja kauniit, mutta jotenkin karut maisemat.

    Omalla Islannin vierailullani satoi kovasti vettä. Oli koleaa ja tuulista, enkä viipynyt tarpeeksi kauaa päästäkseni keskelle erämaata, vaikka siitä kovin haaveilin. Siispä omista kokemuksistani Islannista tulevat mieleen Reykjavikin eriväriset pienet puutalot, vieri vieressä. Sekä se, että kävelin hostellista lentokentälle (en Keflavikille toki, sille toiselle). Että voi kävellä lentokentälle! Toki matka oli sittenkin aika pitkä, ja eksyin kerran (kiitoradan poikki ei voi oikaista).

  • Anonyymi

    Islannin reissu on omalta kohdalta vielä tekemättä ja vielä vähän aikaa se onkin vain haaveissa tänään nostetun asuntolainan takia.
    Mutta Islannista tulee mieleen kuumat lähteet, tulivuoret, pitsihuivit ja villapaidat.

    t: MariKo

    • Satu Rämö

      Villapaitojen kuviointi osaa olla tosi kaunis. Mä itse tykkään eniten harmasta ja valkoisesta villapaidoissa, ne on jotenkin niin Islanni värit.

  • Carita

    Itselleni tulee aina ensimmäisenä mieleen ajatus ja haave, että sinne on pakko päästä pian uudelleen. Olin Islannissa työmatkalla (vajaan viikon) elokuussa 2012, ja tuolta reissulta jäi päälle hirveä polte päästä upealle tarujen saarelle uudestaan – tällä kertaa aikataulultaan vapaammalle tutkimusreissulle! 🙂

    Carita

  • Anonyymi

    Henkeäsalpaavan kauniit maisemat, kuumat lähteet, villit (?) hevoset, villapaidat ja kylmyys. Tämmösiä mulle tulee mieleen. Islanti on kyllä maa mihin joskus haluan päästä käymään!

    Annabella

    • Satu Rämö

      Noista ihanista hevosista löytyy niin villiä kuin possujunaakin. Villihevosia, joita kukaan ei omista, täällä ei ole, vaikka aika vapaina nuo vuorilla saavatkin käyskennellä.

  • Anonyymi

    Issikat, kuivattu kala, kananmunanhajuinen lämmin vesi ja se riemu, kun joistain uimahalleista löytyy kunnon sauna!

    Kiitos hauskasta blogista 🙂

    • Satu Rämö

      Kiitos, Anonyymi! Mä olen löytänyt todellisen suomisaunan Mosfellbaerista, tästä Reykjavikin nurkilta. Se on ihanaa vaihtelua höyrysaunoille, joita löytyy joka uima-hallista.

  • duurica

    ..Issikat, kuivattu kala, kananmunanhajuinen lämmin vesi ja se riemu, kun joistain uimahalleista löytyy kunnon sauna!

    Kiitos hauskasta blogista 🙂

    -MiraH (nimi unohtui äsken)

  • SariS

    Ensimmäisenä mieleen tulee kuva ala-asteen maantiedon kirjasta 70-luvulta; keskellä Reykjavikia tuulessa pyykkinarulla heiluvat kuivatut kalafileet 🙂 Kuumat lähteet, lampaat laitumella, issikat vaelluksella, tulivuoret, jäätiköt. Kaunista, mutta karua seutua. Ja islannin kieli, joka jotenkin etäisesti muistuttaa ruotsia/norjaa ja luulet sitä siis ymmärtäväsi, mutta et sitten kuitenkaan ymmärräkään.

  • Anonyymi

    Yksi elämäni kauneimmista hetkistä: alla lämmin uima-allas, tummalla taivaalla vihreänä, sinisenä ja punaisena leimuavat revontulet, tätä en tule unohtamaan ikinä!

    Pumpulinpehmeä lammas ja valkosipulivoilla kruunatut hummerin pyrstöt lautasella.

    Luonto: vesiputoukset, Jökulsarlon ja sen hylkeet, Itä-Islannin "metsä", joka esiteltiin suurella ylpeydellä meille suomalaisille. Länsi-Vuonot, pohjoisen Myvatn ja sen kylpylä, uima"hallit" ilman hallia joka kylässä

    Paikallisen Johannan kutoma villatakki, hopeakorut ja Laugavegurilla kultasepän ikkunassa haljennut kivi, jota kannattelee kultaiset ukkelit, pörröinen Fuzzy, Eythor Ingi Gunnlaugsson (Euroviisut 2013), Of Monster and Men ja muu musiikki.

    Listaa voisin jatkaa loputtomiin, mun sielunmaisema on Islannissa ja eräällä pienellä saarella Kreikassa 🙂

    Viltsu

  • anumorchy

    En ole kaynyt, mutta kuvittelen mustan vulkaanisen maaperan, lampoiset lahteet ja uima-altaat. Varikkaat talot kylissa ja kaupungeissakin. Karu luonto, lampaat ja issikat. Isot maasturiautot ja kalliit hinnat turistille. Meniko hyvin?

  • Heikku

    Islannista tulee mieleen Hafnarfjörðurissa sijaitseva Elf Garden, löysin sen asuessani Reykjavikissä, jotenkin fiilis siellä on ihan omanlaisensa, kuin sen ulkopuolella. Jopa työnskennelläsi myöhemmin Elf Gardenissa sielu lepäsi.
    Islannista onkin paljon muistoja, mutta se jonkinlainen kala vai oliko se valasta? Mitä on purkissa ja se on pakko avata ulkona hajunsa takia, oli hyvää.
    Myös vuonna 2012 olessani valassafarilla pääsimme näkemään noin 200 pilot whales nimistä delffiiniä, jotka uivat niin lähelle rantaa, etteivät ne tajunneet lähteä pois, vaan niitä piti avittaa avoimille vesille, oli unohtumaton kokemus. Kyseisiä delffiinejä oli kuulemma vain kolme kertaa nähty islannissa ja päästiin uutisiin muuallakin maailmalla.

  • Satu Rämö

    Islanti Mondo -kirjan voitti nimierkki Laura. Pussilliset Djúpureita lähtevät nimimerkeille Brita ja Tuulis. Onnittelut!

    Isoimmat kiitokset teille kaikille vastauksistanne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *