Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Matkalla pohjoiseen

Terveisiä Lapista! Viimeisen kahden päivän aikana olen matkustanut kumipyörillä Suomen läpi. Istuin puristuksessa lastenistuimen ja siskon välissä 930 kilometriä. Matkalla ikkunasta vilahteli vuorotellen ABC-asemia ja metsää. Forssassa satoi. Samoin Tampereella. Ja Jyväskylässä. Ja Oulussa. Vasta Kemissä huomasin maiseman muuttuvan: metsä on lyhyempää, lunta enemmän ja ABC-peukkuja näkyi enää harvakseltaan. Pellossa tie oli jäässä. Ylitorniossa juotiin Neste Oililla makoisat munkkikahvit. Kolarissa lunta oli jo reilusti. Äkäslompolossa vastaan käveli pari poroa ja haisi ihan talvelta: raikkaalta pikkupakkaselta ja lumelta. Jess!!

Lähdimme etsimään lunta vähän pohjoisempaa.

Tapaninpäivän Docventures-elokuvassa Iron Ladies of Liberia presidentti Ellen Johnson Sirleaf totesi, että paras tapa pitää entiset kapinalliset poissa rellestämästä on pitää heidät kiireisenä, siis tarjota työtä ja järkevää tekemistä. Ajattelin Sirleafia, kun kersa pärähti huutamaan Jyväskylän kohdalla. Päätin toimia toisin, kuin yleensä. Sen sijaan, että olisin yrittänyt lahjoa lasta hiljaiseksi muumikekseillä ja trippimehuilla, yritin keksiä järkevää tekemistä. Rajoitettu tilankäyttö (henkilöauto & 5 ihmistä) vaatii mielikuvitusta, joten piti laittaa kaikki peliin. Heittäydyin avuttomaksi kissaksi! Esitin naukuvaa pikkukissanpentua yli 600 kilometriä ja yhden Oulun Scandicissa nautitun hotelliyön ajan. Esitin pimeää pelkäävää kissaa, jota lapsen piti paapoa ja pitää tyytyväisenä koko automatkan ajan.

Tsillausta hotellissa. Muumeja ja mehua.

Ta-daa: sen sijaan, että olisin paaponut lasta, tein siitä paapojan. Lisäsi kaikkien osapuolten matkustusmukavuutta, kun kolmivuotias jaksoi vetää roolileikkiä useita tunteja. Lapsella meni aika nopeasti. Kukaan kanssamatkustajista ei saanut kuulovaurioita. Itse sain pehmeästi äännettyjä sanoja, päänrapsutusta, virtuaalikermaa ja kämmenselän silittelyä. Kersan kissanhoitajaleikki teki siis myös omasta perseenhikoilutussessiosta huomattavasti kivempaa. Lapsen kanssa on ihan huippua matkustaa – jopa autossa ja jopa tuhat kilsaa. Enpä olisi uskonut. Leikki-ikäinen osaa yllättää.

Huomenna ladulle!

10 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *