ocventuresin Nainen-sarjan viimeinen osa esitetään tapaninpäivänä. Viisi Suomen Blogimedian mimmibloggaajaa on ollut tänä talvena vieraana Docventuresin Nainen-sarjan jaksoissa (katso lista Docventuresin naisjaksoista ja bloggaajista tämän postauksen lopusta). Nyt on minun vuoroni. Aiheena on ensi torstaina nainen ja valta. Herkullinen aihe näin ekonomifeministin näkökulmasta! Katsomme ensi torstaina 26.12. kello 21 elokuvan Iron Ladies of Liberia (2007), joka kertoo Liberian ja koko Afrikan mantereen ensimmäisen naispresidentin Ellen Johnson Sirleafin ensimmäisestä vuodesta kovia kokeneen maan presidenttinä. Elokuvan jälkeen siitä keskustelee Tunnan ja Rikun kanssa suuri idolini, presidentti Tarja Halonen! Olen tavattoman iloinen, että pääsen tähän jengiin vetämään nainen ja valta -teemaan liittyvää Docventures-chattiä.
Harvardissa koulutettu Ellen Johnson Sirleaf on Nobelin rauhanpalkinnon saanut politikko, kahdeksan lapsenlapsen isoäiti, entinen poliittinen vanki ja maailmanpankin työntekijä. Astuttuaan valtaan vuonna 2005 Liberia oli käytännössä raunioina. Takana oli pari vuosikymmentä kestänyt erittäin väkivaltainen sisällissota, raakalaismaiset diktaattorit (kuten Charles Taylor), sen jälkeen seurannut korruptio, omaan taskuun rahaa kauhovat virkamiehet, omia etujaan äänekkäästi vaativat entiset sotilaat ja toisella äärilaidalla köyhä ja sodasta eniten kärsinyt maaseudun väestö. Ellen Johnson Sirleaf halusi kääntää kehityksen suunnan ja tuoda maahan pysyvän rauhan.
Miettikää, miten isoa muutosta naispresidenttiys ja naisten nousu hallitukseen tarkoittaa maassa, joka on juuri toipumassa sisällissodasta, jossa kymmeniätuhansia naisia alistettiin ja raiskattiin. Järjestelmälliset raiskauksethan ovat sodankäynnin välineitä lukuisissa sodissa, kuten 1990-luvulla Balkanilla ja Ruandassa. Konfliktin jälkeen on tyypillisesti alkanut väkivallan toinen aalto, kun ihmiskauppa on yleistynyt sekaisin olevalla alueella. Paljon naisten oikeuksia koskevaa ihmisoikeustyötä mm. YK:n leivissä tehnyt uusi presidentti tiesi, miten pitää toimia, jotta yhteiskunta lähtisi kehittymään: naiset otettiin tietoisesti mukaan yhteiskunnan rakentamiseen.
Sukupuolikiintiö ei tietenkään yksinään ratkaissut Liberian sisällissodan aiheuttamia ongelmia ja yhteiskuntaan syntyneitä valtavia jännitteitä, mutta presidentin kiintiölinjalla oli siihen valtava vaikutus. Elokuvan katsottua tiedät, miksi.
Niin. Ne sukupuolikiintiöt. Sitä keskusteluahan käydään myös Suomessa. Konteksti vain on täysin eri. Meillä on toimiva yhteiskunta: naapurit eivät järjestelmällisesti lahtaa toisiaan, lapset käyvät koulua, palkat maksetaan ajoissa, hanasta tulee puhdasta vettä ja sähköt toimivat. Taloissa on ikkunat. Kaksikymppisiltä ei puutu sodassa amputoituja raajoja.
Vaikka meidän yhteiskuntamme on hyvässä jamassa, ei se täydellinen ole. Naisilla ei Suomessakaan ole yhtä paljoa valtaa kuin miehillä. Miettikääpäs, että vasta 1990-luvulla avioliitossa tapahtunut raiskaus katsottiin rikoslaissa rikokseksi. Vallankäyttövajeeseen liittyvät ongelmamme ovat maailman mittakaavassa naurettavan pieniä, mutta ongelmia ne ovat silti. Meillä on todella vähän naisia esimerkiksi johtamassa suurimpia yhtiöitä. Miehet pitävät vanhempainvapaista murto-osan. Naisten ja miesten palkkaeroissa on selittämättömiä eroja.
 |
| Haluaisitko tulla mukaan kutsuvieraschättiin? Ilmoita halukkuudestasi kommenttiboksissa. Kuva: Ruutukaappaus / YLE |
Haluaisitko tulla keskustelemaan näistä aiheista 26.12. Docventuresin kutsuvieraschattiin? Saan kutsua mukaani kaksi vierasta. Jos aihe kiinostaa, haluat keskustella siitä omalla nimelläsi ja jaksat katsoa leffan loppuun asti (se kestää vajaan tunnin), jätä viesti kommenttiboksiin maanantai-aamuun mennessä, niin otan sinuun yhteyttä. Tästä tulee varmasti hyvin kiinnostavaa vääntöä!
