Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kirjahyllyssä: Miina Supisen Säde

Miina Supinen. Kuvaaja: Pertti Nisonen.

Mitä sä oikein täriset siinä, ootko täydessä kunnossa, mies kysyi huolestuneella äänellä pari iltaa sitten, kun olimme menossa nukkumaan. Tai siis hän oli, minä luin peiton alla Miina Supisen uusinta teosta Säde. Tärisin, koska nauratti niin paljon. Kyselin Miinalta kirjasta ja WSOY lahjoitti pari kirjaa, arvontaohjeet löytyvät tuolta lopusta.

Muutama satunnainen näyte Säteestä, niin ymmärtänette syyn yöllisiin tärinäkohtauksiini:

Kaikki rakastaa mua niin helvetisti koko ajan. Kaikki on koko ajan että onpa se suloinen ja hauska. Oikein kukkanen. Mä olen usein surullinen ja vihainen. Ainoastaan Anttia se ei haittaa. Sitä ei yhtään haittaa vaikka olisin kuolemassa vitutukseen.

”Sä olet niin pikkuinen likka. Se musta kyrpä on sulle liian iso kuule!”
”Ihan sopiva se on!!” Säde tiuskaisi olan yli.

”Yritin saada hengellisiä vastauksia, ja sain taas vain munaa.”
”Kuulostaa ihan sulta.”

Sehän oli hyvä juttu, valmis tarina, sellainen jonka kertoisin vielä monille ihmisille. Kerran minulla oli kierroksessa sellainen täysi nymfomaani. Kerran se jopa hukkasi vaatteena ja joutui olemaan alasti koko viikonlopun.

Säde kertoo sähköjäniksen energiatasoilla operoivasta Säteestä (ateisti, arkeologi drop-out, irtosuhteiden harrastaja), hänen tuppisuupoikakaveristaan Antista (introvertti pelikehittäjä), Kreikassa vaikuttaneesta brittiarkeologista Victorista, omituiseen uskonlahkoon kuuluvista tyypeistä ja kaivauksista, joita tehdään helsinkiläisessä metsässä metroradan varrella. Juoni kulkee eteenpäin Säteen ja Antin kotona Helsingissä, arkeologisella kaivausalueella ja Kreikassa.

Ai niin ja kirjan ensimmäisessä lausessa käy ilmi, että yksi tarinan päähenkilöistä on itse asiassa jo kuollut.

Tässä taitaa kuulkaa olla käsissä yksi kirjasyksyn kreisifriikeimpiä romaaneja! Siksi onkin vähän yllättävää, että Supinen itse sanoo tasoittaneensa tarinasta todenmukaisuuksia pois, jotta se ei olisi ollut liian outo.

”Tosielämän kulteista löytyy niin uskomattomia juttuja, että niitä ei voinut sellaisenaan siirtää romaaniin. Se olisi ollut liian paksua.”

Niinpä. Ehkä muistatte Lemminkäisen temppelin ja Ior BockinSäde ei kerro Lemminkäisen temppelin kaivaustöistä, vaikka Kyypelinvuoren tapahtumista tekstissä lyhyesti mainitaankin.

Supinen kertoo, että tarinan alussa oli kuollut päähenkilö, joka on läsnä katsellen ja kokien tapahtunutta kuolleen näkökulmasta.

”Sitten mukaan tuli Kreikkaa, uskonnon teemoja ja ihmissuhteita. Tarina syntyi kerros kerrokselta, ja jokaisessa kerroksessa siihen tuli vähän lisää.”

Kirjan tärkein ihmissuhdekertomus on mielestäni Säteen ja Antin välinen. Se on tarina kahdesta hyvin erilaisesta ihmisestä, jotka ovat pitäneet yhtä pitkän aikaa. Toinen on säntäilevä ja irtosuhteisiin menevä, toinen antisosiaalinen ja umpimielinen. Tämä äkkiseltään epätodennäköinen pariskunta kohtaa arjen vitutuksia, suuria kysymyksiä ja nussii Helsingin metsissä ja lähiössä.

Säde on upea runsaudensarvi, jossa on täytteenä niin uskonlahko, ateisti, zombie-peli, Kreikan talouskriisi, paljon seksiä kuin halu löytää jotain ikiaikaista ja maailmanhistoriallisesti merkittävää.  Tällaisen peruslukijan näkökulmasta tarinan hienous onkin siinä, että se sisältää ihanan paljon kaikkea, mutta ei silti kosahda käteen. Se pysyy kasassa loppuun asti. Kustantaja luonnehtii kirjaa sivuillaan kasvukertomukseksi. Ehkä se onkin juuri sitä: viimeisissä luvuissa tarinan tilassa pyörineet palaset nimittäin loksahtivat kohdalleen. Yhtäkkiä ymmärsin. Melkein kaiken.

Hävyttömän hyvä ja hauska kirja heille, jotka tykkäävät epätavallisuuksista, hurjista jutuista ja kehtaavat nauraa kuolemallekin. Supinen itse kertoo tällä hetkellä nauravansa erityisen paljon amerikkalaista Community-sarjaa katsoessaan.

Mikä teitä naurattaa juuri nyt? Vastaajista kahdelle lähtee varsin hyvää luettavaa. Sain nimittäin WSOY:ltä kaksi Sädettä arvottavaksi lukijoiden kesken. Vastausaikaa 10.10. asti.


Säde ilmestyi pari viikkoa sitten. Kirja lähtee Suomalaisesta* hintaan 27,20. Adlibriksessä hinta on tätä kirjoitettaessa muutaman euron edullisempi.

*) affilinkki

54 Comments

  • Riitta

    Oon viime aikoina lueskellut entisen poikaystäväni ja itseni välistä tekstinvaihtoa (kaukosuhde, joten materiaalissa riittää) ja tirskahdellut meidän söpöydelle, säälittävyydelle, härskiydelle ja välillä nokkeluudellekin. Erovaihe varsinkin on kovaa kamaa. Outo ajanviete ehkä, mutta tavallaan myös tervehdyttävä 🙂

    • Satu Rämö

      Etenkin jos aikaa on kulunut jo vähän, noiden vanhojen lokimerkintöjen lukeminen voi olla jopa viihdyttävää (tunnistan tuon piirteen ainakin itsessäni).

  • Anonyymi

    Oih, mua naurattaa juuri nyt entinen-kiukkuinen-mielensäpahoittaja-poika 4,5v (ref. Valeäidin postaus eilen) , joka on yhtäkkiä kasvanut isommaksi pojaksi, jota kuulema ei saa tarhassa auttaa, joka on esimerkkinä muille ja se tykkääkin yhtäkkiä harjoitella kirjoittamista ja piirtämistä, jotka ei ennen kiinnostaneet vähääkään, ja se on kaikesta tästä sillai ihanan puolisalaisesti kamalan ylpeä. Se on ihastuttavan kiherryttävän naurattavaa!

    Ja Miina rokkaa!

    t. Tiskari

  • Kukkavarvas

    Eniten naurattaa kaikki! Vauvan keräämää univelkaa alkaa olemaan taas senverta hartioilla että ei enää itketä vaan naurattaa vain. Tai voi olla että itkettäisikin jos tältä kaikelta väsymyshihitykseltä kykenisi hetkeksi rauhoittumaan. Perhe ei enää jaksa edes kysellä että "mille sä naurat" kun vastaus on useimmiten hysteerisen tirskunnan välissä suupielestä lipsautettu "en millekkään".

  • Anonyymi

    Eilen nauratti "Minun suomalainen vaimoni", suosittelen kyllä kaikille ulkkareiden kanssa eläville – ja muillekin, sehän on aina niin kiva tietää, mitä muut meistä ajattelee. Ja tänään kyllä vähän nauratti, kun olisi pitänyt saada lapset päiväunille ja ne vain hyssytteli toisiaan piilossa pöydän alla. Mä luulen, että kaksosista kasvaa vitsikkäämpiä kuin yksösistä, kun niillä on aina kiitolinen yleisö läsnä.

    • Satu Rämö

      Ai hitsiläinen, mä en olekaan tätä kirjaa vielä lukenut, vaikka suunnitelmissa on ollut. Pitääkin yrittää kaivaa se jostain käsiini 🙂

  • Anonyymi

    Nyt naurattaa arkipäiväkomiikka (mm. komeasti väärin soittaminen nauhoituksessa) ja omat mokailut. Lisäksi naurattaa verbaalikomiikka ja elämän yleinen absurdius. Juurikin niitä asoita, joita kirjailija sanoi teoksestaan karsineensa: se, että elämä ja todellisuus on niin outoa, että jos jotain sellaista koittaisi keksiä tapahtuvan, ei kukaan usko.

    -Annu

    Sivusta huutelemalla kysyn vielä, että onko teillä jo tiedossa milloin ensi kesän Islannin reissut tulisivat myyntiin?

    • Satu Rämö

      Pitäisi ihan pian tulla; reissuja tulee kaksi. Toinen kesäkuun alkupuolelle ja toinen elokuun loppupuolelle. Olen jo jättänyt tarjoukset sisään, tällä hetkellä Saga-Matkat sorvaa päivämääriä ja laskee lopullista hintaa. Mainostan heti täällä blogin puolella, kun myynti alkaa 😉

  • Anonyymi

    Nauroin kovaa My Little Monster -sarjalle, vaikka samalla sarjan häiriintyneet piirteet kuten suurin piirtein sosiopaattiselta tuntuva toinen päählö ja epämääräisen väkivaltaiset tilanteet raivostuttavat. 😀 Alan epäille itsekin olevani vähän häiriintynyt, kun katson sarjaa vaikka sisäinen feministini kirkuu niissä ahdistavimmissa kohdissa.
    t. Laurrr
    lauraltapalaapinna at hotmail piste com

  • EmmyAurora

    Mua naurattaa se, että kun pääsin just lopettamasta blogini, niin harvase päivä eteen tulee aiheita, joista voisin siellä vielä intohimolla kirjoitella. No en kirjoita. 😀

  • Katariina

    Juuri naureskelin Aamulehden Viiville ja Wagnerille todeten, että se on naurattanut viime aikoina usein. Tänään nauroin myös ystävän kanssa joka oli löytänyt vuosien takaisen joululahjan anopiltaan. Levyllinen musiikkia anopin laulamana 😀 Ei ollut kuulemma kovinkaan usein soinut…

  • Anonyymi

    No nyt juuri ei naurata yhtään mikään; täysin kaoottisesta työtilanteesta johtuen hyvä kun jaksaa edes henkeä vetää. Supisen Säteelle olisi siis tilausta, josko se laukaisisi kohta kestostressiksi muuttuvan tilanteen…

    • Satu Rämö

      Oh god, tsemppiä, kanssaihminen! Toivottavasti viikonloppuna ehdit levätä ees vähäsen; kunnon yöunet ainakin jeesaa stressitilanteeseen ees vähän. Ja tunti hyvää telkkariohjelmaa…

  • Anonyymi

    Mua naurattaa visio mun armaasta miehestäni juuri parhaillaan työpaikan tyhy-viikonlopun kahvakuula-tunnilla 😀 .

    Hän on tietysti super rakas ja ihana mutta anteeksi vaan, tää nauru ei hevillä lopu. Kaikki muut voi kuvitella entisen aktiiviurheilijan (fyysisesti ja psyykkisesti), nykyisen keski-ikää lähestyvän möhömahan (fyysisesti, se urheilijastatus on vielä vahvasti psyykkisesti läsnä) liian pieni t-paita (kiristää mahasta, isompia ei voi ostaa kun "ainahan oon tän kokoisia käyttänyt") päällä, askeleet sekaisin, hikoilemassa kuin pieni possu ja pää spinnaten villisti pitkin jumppasalin seiniä kelloa etsien.
    Otan lasillisen sille!

    -Jonsku

    • Satu Rämö

      Hehe, muakin naurattais! Just kehotin tossa eilenillala, että mies lähtis joku päivä mun kanssa yhdessä sinne body pump -tunnille. Ois kivaa nähdä, miten vuori-sherpa jaksaisi vetää niitä kyykkysarjoja. Ehdotukseni ei tosin saanut ansaitsemaansa vastakaikua….

  • Anonyymi

    Mua naurattaa se, kun vauvakuukausien aiheuttama univelka alkaa saamaan mitä oudompia ilmiöitä. Esim. en voi lukea esikoiselle kirjoja, kun luen ihan mitä sattuu ja me molemmat nauretaan niin, että ei siitä tule mitään. Mutta onpahan nauru ainakin herkässä.
    -SatuJ

  • AM

    Mua naurattaa, kun pojan saksalaisessa koulussa mua luultiin koulun oppilaaksi (olen 37 v.). Yläaste, mutta silti… 😀
    Anna Maria

  • MaaritKaipainen

    kuulostaa hyvalta!
    Taalla naurattaa yha hieman paivani tarhantatina (ensimmainen pitkasta aikaa). Tyttareni ja paras ystavansa nahistelevat tarhan hiekkiksella linnaa rakentaessaan kuin 8-kymppinen pariskunta; "tassa on liukumaki, fiuuu" "eiku tahan tulee talo" (lapioi hiekkaa liukumaen paalle). Edellinen toistuu kymmenia kertoja, linna ei edisty, toinen kaivaa kuoppaa ja toinen tayttaa. "fiuuu!" "korkea talo", "fiuuu, kolme liukumakea! Jee!" "Tahan tulee talo, korrrkea talo", komppaa kaveri ja kolaa kaikki kolme liukumakea tayteen. Voi hyvaa paivaa, eiks tahan vois laittaa liukumaen ja talo voisi kohota tuohon, kysyn. Molemmat katsovat minua kuin idioottia ja jatkavat tarha-arkeologiaa, hiekka lentaa ja linnaksi aiottu komistus sailyy yhta litteana kuin mun toivevatsa. Mina lahdin pelastamaan pusikkoon pyöraillytta kaksivuotiasta kolmevuotiaan kurahanskat kadessa, oli nimittain kylma, mulla ei niilla.. 😉

  • Anonyymi

    Hehee, viime päivinä on naurattanut monikin asia! Töissä repeilin, kun lapset ihan pokkana kyselivät, onko Suomen kuningas jo kuollut. Äidin kanssa repeiltiin pahasti tietokoneella ollessa Windows8:n Freshpaint-sovelluksen tuulettimelle (hehee, se "maali" pitää ihan oikeesti kuivattaa siinä!!) ja nyt oon hihittänyt sun ja Katjan blogeille. 😀

  • Banskuansku

    Ostettiin 2-v tenavalle kumppareita Cittarista, ja eka kumppari kulki kassahihnaa pitkin kohti kersaa. Kersan silmät pyöristyi ja se huokaisi haltioissaan: "ÄITI KIIIITOSS!!". Sit tuli kumppari nro 2, ja tenava meni totaalisen peanutseiksi: "TOINENKIN!!! KIIIITOSS!!". Vieressä kamojaan pakkaavaa leidiä nauratti suht paljon. Toivottavasti pygmi tajuaa nyt käyttäytyä, kun on saanut kokonaista kaksi saapasta… Niin, ja onn friikkikirjallisuuden enemmän kuin suuri fanittaja! 😉

  • Anonyymi

    Hih, naurattaa monikin asia, mutta erityisesti se, että kuopuksen osoittaessa virtahepoa se sanoo kyseistä elukkaa herpoksi! Sitten täytyy taas kysyä, että sanopa äidille mikä eläin tuo on, ja vastaukseksi kajahtaa HERPO! 😀 Hihii, elämän pieniä iloja 😀

    -Sallis

  • Kaisla

    Mua naurattaa ihmisten reaktiot tuoreeseen julkistettuun raskauteen. Mm mun isäni halusi sivistää että tiesitkö että siitäkin lapsesta 4 % on neanderdalilaista geeniperää. Sosiaalisesti taitamaton ja dokumentista innostunut on hassu yhdistelmä. Ihmiset on hassuja.

  • Anonyymi

    Tällä hetkellä naurattaa Solsidan-sarja ja anopin tietotekniikkataidot (Annettiin linkki ja salasana videon katsomiseen vimeosta, mutta se silti yritti laittaa sinne omaa facebook- ja sähköpostisalasanaa yms.). Arjessa naurattaa koomiset tilanteet kersojen kanssa. Mies yritti pestä 4 kk ikäisen vauvamme olemattomia hampaita, kun ne olisi pitänyt pestä taaperolta. Sanoi vaan, että katsoin että siinä se poika makaa lattialla suu auki 🙂 Itsellä kävi vastaava, kun olin laittamassa taaperoa päiväunille parvekkeelle ja vauva oli kantorepussa. Siinä kiiressä piti vielä hakea vauvalle tutti ja työnsin sen sitten vahingossa taaperon suuhuun. Esikoinen vähän ihmetteli tuttia ja sille naurettiin monta kertaa 🙂 Lisäksi ajattelin heti, kun näin naistenlehdessä tämän kirjan esittelyn, että tämä on luettava ja mulla ois synttäritkin lokakuun puolivälissä 😉 T. penni

  • Anonyymi

    Nyt on erityisesti naurattanut omat jutut jotka on lohjennu juuri oikeaan kohtaan.

    Niin ja se, että katsoin lastenkanavalta ihan täpinöissäni my little pony-elokuvan…yksin ilman lapsia.

  • Anonyymi

    Viime aikoina ovat naurattaneet niin uudet kuin vanhatkin ystävät ja uudestaan löytyneet ystävät. On naurettu itsellemme, toisillemme ja vähän kaikelle. Mutta ainakin on naurettu, näin paljon ei ole tullut naurettua aikoihin. Kiitos siitä ihanien ystävien 🙂

  • Satu Rämö

    Täällähän on ihan mahtavia vastauksia kaikilta. Ihanaa, kiitos kun olette jaksaneet kirjoitella. Näistä tulee itsellekin ihan superhyvä mieli 🙂

  • Anna

    Minua naurattaa Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan uutinen 3.10.13:"……Reima työllistää kaikkiaan 180 ihmistä, joista sata Suomessa ja 45 Kankaanpäässä."

  • Tanja K

    Mua on naurattanut yksi härski 7 kääpiötä ja Lumikki -vitsi niin kauan kun olen tämän lajien vitsit ymmärtänyt (kauaaan). Jokin siinä on hauska ja nyt naurattaa tietty jo se , että se vitsi edelleen naurattaa.

  • Anonyymi

    Äh, tää saattaa nyt tulla kahdesti, kun kone sekoili, mutta tulkoon.

    Mua naurattaa silloin tällöin työmatkan varrelle sattuva vanha mies, joka ajaa polkupyörällä mopokypärä päässä. Epäilen, että sillä saattaa olla jotain vika päässä, mikä tekee nauramisesta kamalaa, mutta en voi mitään, kun mua vaan naurattaa. Se on niin ufo näky.

    Korpikissa

  • Veera

    Jos Supista naurattaa Community, niin vielä enemmän naurattaa It's Always Sunny in Philadelphia. Kun siihen niitten juttuun pääsee kiinni niin se on ihan törkeän hauska sarja. Se tuli ekana mieleen :).

  • Maffe

    Mua huvitti eilen stadin Rhodopuiston penkkin spreijattu/tussattu teksti" Pervo ratsupoliisi pidä hosut jalassa". Juurikin siis 'hosut'.

  • Laura

    Nauran salaa South Parkille. Olen inhonnut sitä tähän päivään saakka, mutta nyt joutunut tutustumaan siihen duunin takia. Katson ja nauran sille salaa, koska kyllähän se nyt on aika nokkelaa satiiria!

  • Anonyymi

    Nauran jo valmiiksi kaverin ilmeelle kun huomenna annan sille synttärilahjaksi puolimetrisen kuivatun kalan.

    -Mira

  • Tuulia

    Lupasin itselleni etten kirjoita mitään lapsijuttua, mut tää oli nyt pakko…

    Mun vanha kaveri oli tuoreen vaimonsa kanssa meillä käymässä ja mä keittelen kahvia ja kerron kuulumisia. Sitten sivusilmällä näen että mun taaperopoika ojentaa jotain meidän vieraille. Mun pornot sukkanauhat!! Apua! 😀

  • Miia/Kolmas linja

    Skippaan arvonnan, kun kirjahyllyyn ei mahdu enää kirjoja, jos vaikka onnistaisikin, mutta kiitän muistutuksesta! Tykkäsin kovasti Supisen aiemmista ja nyt tämä uusin lähti juuri kirjastosta varaukseen.

  • Anonyymi

    Se, tilanne viikonlopulta, kun talossa hyörii viisi aikuista, joista kaksi on lähdössä viemään kahta lentokentälle puolen tunnin päästä ja se viides hiki hatussa valmistelee talon asuntonäyttöä, joka myös on puolen tunnin päästä. Kauhea säätö päällä; pakkausta, siivousta, onko se nyt siellä ja tämä täällä ja sitten se yksi reissuunlähtijä (porukan äitityyppi) kysyy vakavana "Onko kaikilla nyt.." ja lause ei jatkukaan "homma hallussa?", "oma tila siivottuna?" eikä "vatsa täynnä?", vaan "…Ikean kuvastot?". Vaikea selittää, mutta meinasin kuolla nauruun! Miksi KAIKILLA pitäisi yhtäkkiä olla IKEAN KUVASTO?

  • Satu

    Hirveästi ei ole itseäni viime aikoina naurattanut paljoa mikään: vasen jalkani leikattiin syyskuun lopussa ja olen kävelykiellossa ainakin tämän kuun loppuun. Uloskaan ei oikein pääse.
    Siksi olen viihdyttänyt itseäni Pasan&Atpon kirjalla "Eniten v*tuttaa kaikki", jossa siis kerrotaan miten niin moni asia voi olla niin veemäinen. Ja monella asialla tarkoitetaan kirjassa siis kaikkea. Muutama aihealue on jopa kolahtanut omaan nilkkaan. 😀 (Ei tosin sen leikatun jalan nilkkaan, siihen sattuu muutenkin.)

  • Kati Rajala

    Tällä hetkellä naurattaa oman 7v pojan eilinen toteamus, kun kiellettiin viheltämästä koko ajan: "Mä olen Suomen kansallisviheltäjä!" Että pitelen sitten korviani, meillä reenaa melkoinen mestari 🙂 Lapsiperhe-arjessa kaivataan koko ajan lisää nauramista, että tänne vaan kirja, kyllä kelpais!

  • Mirakel

    Höh, reissun takia missasin arvontadeadlinen, mutta laitetaan loppukevennyksenä tulemaan kuitenkin (huonoin) lempivitsini, joka on jaksanut naurattaa kohta jo pari vuosikymmentä: "Mikä on pyromaanin lempileffa?" "Lassie palaa kotiin". Hyvää viikonloppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *