alasin eilen illalla neljän päivän Helsingin-pikavisiitiltä takaisin jääpalalle. Matkalaukku painoi mennessä viisi kiloa, tullessa 25 kiloa. Tein näet hieman hankintoja. Koska mun matkalaukku hävisi! Saapumispäiväni iltana tuijotin suu auki Helsinki-Vantaan lentovirkailijaa hänen kerrottuaan, että laukkuni on mennyt Helsingin sijasta Manchesteriin. Islannista ei tuona päivänä ollut suoria lentoja kyseiseen kaupunkiiin, joten hieman mietitytti tämä reittivalinta. Mutta toivottavasti hänen kiertomatkansa sujui näkökulmaa laajentavissa ja rennoissa merkeissä. Itselläni meinasi palaa hihat.
 |
| Tärähtänyt. |
Laukussa oli aivan kaikki tarpeellinen. Läppärin laturi, piilolinssineste, pikkuhousut ja tarkoin harkittu hame seuraavan päivän Vuoden mutsi -kuvauksiin. Siinä tilanteessa pystyi auttamaan vain yksi nainen. Ystäväni Ninni. Ystävä tarttui naista hermoromahduksen partaalla käsivarresta ja vei COSiin (koskaan kuullutkaan koko kaupasta) ja neuvoi ostamaan täydellisen mekon. Naapurin Menkkahaukasta löytyi pikkarit ja sukkahousut. Läppäriin laturi Stockalta ja Stockan kellarin apteeksta piilolinssinestettä ja dödö. Aikaa meni tunti. Lentoyhtiö korvasi tarvehankinnoista 100 dollaria, vakuutusyhtiö nokitti parilla sadalla. Nyt viimeistään opin sen, että en enää ikinä lähde edes erittäin lyhyelle matkalle ilman matkavakuutusta. Jos mulla ei olisi ollut voimassa olevaa vakuutusta, olisin joutunut menemään kuvauksiin asusteena väärinpäin käännetyt alushousut.
Mutta eihän se +20 kiloa matkalaukussa ihan pelkästään mekosta johtunut. Kirjamessuilta ostin (ja blogia varten sain) sitten pari kirjaa. Uu-la-laa:
Taivas ja Helvetti (Puustinen, Mäkeläinen)
Poliisi (Nesbö)
Luonnon laki (Hotakainen)
Minä, Katariina (Hirvisaari)
Me, keisarinna (Hirvisaari)
Keitäs tyttö kahvia (Talvitie)
Levantin Kyy (Rönkä)
Kuolematon (Kilpi)
Mondo Skotlanti (Sihola)
Lapsiperheen matkakäsikirja (Lahti ja Fernández)
Pian pukkaa siis kirja-arvostelua… Kertokaas muuten mielipiteenne, tuleeko näitä kirja-arvostelua liikaa? Viime aikoina olen innostunut kirjoittamaan kirjoista tavallista enemmän. Vuorokauteeni on nimittin tullut yllättäen lisää tunteja, kun design-kaupan toinen omistaja palasi äitiyslomalta sorvin ääreen ja Vuoden mutsi 2:n kässäri on palautettu. Ja ne tunnit ajattelin allokoida kirjojen lukemiseen.
