Mistä tietää, että lapsi valehtelee?

En aikonut kirjoittaa mitään Auerin tapauksesta, enkä kirjota. Aiheeseen liittyen aloin kuitenkin tänään googlata hakusanoilla “mistä tietää, että lapsi valehtelee”.  Asia alkoi kiinnostaa ihan itsekkäästä syystä. Kolmevuotiaamme on nimittäin alkanut sepitellä juttuja, ja aika ikäviä sellaisia. En oikein edes tiedä, voiko tätä kutsua valehteluksi, vai olisiko kuvaavampaa puhua narraamisesta vai tyhjänjauhamisesta. Lapsi nimittäin sanoo joskus minulle, että isi lyö. Miehelleni hän sanoo, että äiti lyö. Väännän nyt varmuuden vuoksi rautalangaasta, että meillä ei koskaan lyödä tai tönitä ketään. Kerran tai pari olen karjunut naama punaisena, mutta välikohtauksen jälkeen olen selittänyt, miksi äidillä meni hermot ja sitten on lyöty kättä päälle sovinnoksi.

Monkey business.
Yleensä möläytykset alkavat, kun meillä on ollut jokin erimielisyys. Tänään en antanut lapsen hypätä päiväkodista tullessa lenkkarit jalassa kuralätäkköön. Siitähän riemu repesi. Kiukustuneen itkemisen lomasta lapsi parkui, että äiti älä lyö. Väite kuuluu samaan sarjaan kysymyksen joko olet lakannut lyömästä lastasi kanssa. Eihän siihen voi vastata mitään!
Raivoamista ja nillitystä kesti koko päivän. Illalla menimme syntymäpäiväillalliselle sukulaisten luokse, ja kun en hyväksynyt ruoan kaatamista lautaselta pöydälle, lapsi ilmoitti kielioppivirheettömällä, islannilla ääni väristen, että äiti aina lyö. Ei perhana, mutta sitä on kyllä täysin aseeton tuollaisen syytöksen edessä. Poruhan siinä pääsi. Itseltä. 
Lasten psykiatrian erikoislääkäri Janna Rantalan mielestä kolmivuotias voi valehdella, koska hänen päässään menevät sekaisin omat kokemukset ja tarinat. Tarinoiden kautta ymmärtäisin, jos lapsen puheissa äiti pantaisiin uuniin, se haukkaisi myrkkyomenaa tai tippuisi pakarat edellä luolaan potkittuaan ensin viisi sekuntia tyhjän päällä ilmaa. Mutta en tajua, mistä se on keksinyt lyömisen? Missään tutussa kirjassa, lasten televisio-ohjelmassa tai näytelmässä`kukaan ei lyö toista. MLL:n mukaan lapsi oppii noin 5–6-vuotiaana ymmärtää toden ja sadun välisen eron. Kaksi vuottako tässä pitää odotella korvat (ja silmät) punaisena?
Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö