Aamun menninkäissulkeiset

Pätkiksen päiväkotiryhmän vanhempaintapaaminen pidettiin tänään aamulla. Mä en ole ihan varma, mitä suomalaisten päiväkotien vanhempainkokouksissa tapahtuu, mutta tämänaamuinen oli aika avartava kokemus. Ensimmäisenä asiana lastentarhanopettaja kertoi, että tämän vuoden teema ovat menninkäiset*. Tarhan ruokasaliin ahtautuneelle vanhempainryhmälle kerrottiin, että tänä syksynä 3-vuotiaiden ryhmässä luetaan paljon menninkäistarinoita, piirretään menninkäisiä ja otetaan ne mukaan myös liikunnallisissa harjoituksissa (?!). Menninkäisistä puhuttiin noin puoli tuntia, jonka jälkeen kaksi äänekkäintä kysyi yksityiskohtaisia tietoja siitä, mitä tarinoita tarkemmin ottaen luetaan ja miksi ruokalappua ei käytetä enää ihan joka aterialla. Lastentarhanmaikka lupasi lähettää listan menninkäissaduista sähköpostilla perjantai-iltapäivään mennessä. Se ruokalappuasia jäi vähän epäslväksi.

Tarinatunnilla. (Kiitos kuvasta, Minna Susanna)

*) Menninkäiset (toiselta nimeltään piilokansa) ovat islantilaisissa kansantarinoissa seikkailevia hahmoja, jotka näyttävät useimmiten aivan tavallisilta ihmisiltä (vähän kauneimmilta vain), mutta näyttäytyvät vain harvoille ja valituille. Menninkäiset toimivat yhteiskunnan moraalinvartijoina ja auttavat hyviksi katsomiaan tyyppejä ja aiheuttavat monennäköistä harmia kuolleista lampaista sairastuneisiin perheenjäseniin epämiellyttäviksi katsomilleen ihmisille. Piilokansan syntymästä on olemassa ainakin kaksi erilaista versiota. Ensimmäisen tarinan mukaan jumala ja saatana ottivat matsia jossain taivaan ja helvetin välillä. Lässyt enkelit menivät tietty jumalan puolelle, ja pirut pelasivat saatanan jengissä. Ne, jotka eivät osanneet valita pelipaitaa, manattiin menninkäisiksi maanpäälle.

Toisen tarinan mukaan Eeva ja Aatami saivat jumalan kylään, koska tämä halusi nähdä maailman ensimmäisen ihmisparin lapsikatraan. Eevaa oli laiskottanut ja hän oli jättänyt osan lapsistaan pesemättä ennen jumalan vierailua. Hädissään tämä alkumutsi oli piilottanut kuralätäkössä lätränneet tahmanaamat kaappiin. Jumala tietty arvasi, että Eeva yritti viilata linssiin. Rangaistukseksi kaikkivaltias lemppasi kaapissa piilotellut kakarat maan päälle piilokansaksi, ja ne alkoivat lisääntyä.

Ihmeellisintä tässä on se, että mä tiedän kaiken tämän.

Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö