Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Pakettimatka

Vihjailin viimeksi, että tänä vuonna aion toteuttaa yhden pitkäaikaisen haaveeni, koska mieheni sanoi kyllä. Se ei ole toinen lapsi – sorry 🙂 Tai uusi auto. Tai avioliitto, koska se on jo. Tai uusi rakastaja/tar.

Se pitkäaikainen haaveeni on LOMA. Olen koko työurani ajan tehnyt omasta vapaasta tahdosta töitä freelance-yrittäjänänä. Mitä enemmän töitä, sitä enemmän rahaa. Kohtuullinen diili. Rahan- ja tekemisenhimosta olen kuitenkin päätynyt huhkimaan kymmenen vuotta ilman kesälomia, talvilomia tai palkallisia sairaslomia. (Suomessa hetki sitten käyty keskustelu riitely siitä, voisiko ensimmäiseltä sairaslomapäivältä jättää työntekijälle palkan maksamatta tuntuu näkökulmastani vitsiltä. Lomaraha. Lounassetelit. Lakisääteinen kahvitauko. Työsuhde-etu. Muahhaa, naurattaa niin että maha halkeaa.)
Teen töitä 100-prosenttisella riskillä. Mutta se on ihan ookoo, koska itsehän olen oman itseni toimitusjohtaja. Voin päättää mitä teen, kenelle teen ja millä palkalla. Ja ennen kaikkea missä teen. Tänä vuonna aion ottaa käyttöön sen freelancerin ainoan todellisen työsuhde-edun: joustavan työntekopaikan. Vaihdan toimistoympäristöä. Otan läppärin, laturin, bikinit ja perheen mukaan ja pidän samalla ihan helvetin pitkän loman. 
Kierrämme maailman ympäri neljässä kuukaudessa. Vuokraamme kotimme pois. Hankimme rantamökin Thaimaasta. Tai Laokselta. Tyynenmeren saarilta. Wau, ehkä pääsen jopa Pembaan! Lapsi näkee lisäkseni muitakin apinoita. 
Ajattelin ensin, että menisimme pariksi viikoksi Kanarialle hermolomalle. Hylkäsin kuitenkin ajatuksen kompromissiratkaisuna. En halua matkalle, jolta pitää tulla heti pois. Jos kersa saa lentokoneessa korvatulehduksen, puolet matkasta menee teneriffalaisella terveysasemalla. Koska en ole kertaakaan elämässäni saanut kesälomarahaa, työttömyyskorvausta, työsuhdeliikuntaseteleitä, toimeentulotukea (kahdesti hain opiskeluaikoina, mutta en saanut), pekkaspäiviä tai sairauspäivärahaa, en hyväksy myöskään kahden viikon mittaista oleskeluyhteiskuntalomaa. Se on kaikki tai ei mitään.
Palau's Rock Islands
Ensi talven kustannuspaikka: Palau. Miksipä ei.

Siirrämme perheyksikkömme hetkeksi lämpimämpään ilmastoon. Paikkaan, jossa ulko-ovi ei jäädy kiinni ja jossa voi pukeutua t-paitaan ulkona. Sitä paitsi tälle reissulle on olemassa valtionjohdon hyväksyntä. Vilautan Suomen passia, tartun mahdollisuuteen ja katan pöytäni minne lystään.

Enää pitäisi tehdä nämä:


– Rakentaa matkabudjetti.
– Etsiä sopiva matkavakuutus.
– Hankkia sponsoreita, jotka haluavat näkyvyyttä haaveiden toteuttamisprojektissa (laittakaa meiliä, niin sovitaan yksityiskohdista) 😉
– Tehdä ihan hitosti töitä ensi syksyyn asti ja säästää rahaa.
– Järkätä kersalle päiväkodista vapaata.
– Kelata yhdessä miehen työkuviot. 
– Vuokrata oma asunto pois.
– Varata lennot ja etsiä loma-asunnot. 
– Ostaa uudet bikinit.
– Laittaa hyvän suunnitelman kunniaksi helvetisti valokynää ja juoda pari gin tonicia.
Lisäsin blogini tägeihin ”pakettimatka”. Näin halukkaat löytävät helposti lomajutut. Tai pystyvät hyppäämään niiden yli.


Kuva: Flickr/Casa De Queso

36 Comments

  • Anonyymi

    Vau, miten rohkea (ja muutenkin hulppealta kuulostava) päätös! Yrittäjän elämä ei tosiaan ole mitään leppoista lomailua, joten tuollainen irtiotto tekee varmasti hyvää.

    Sitä paitsi musta on tosi hienoa, että ihminen tekee haaveistaan totta eikä jätä niitä vaan suunnitteluasteelle ja sitten valita, kun ei ole koskaan tehnyt mitään. Tietysti elämän realiteetit pitävät ne unelmat joskus vähän odotustilassa, joskus pitkäänkin, mutta sit kun olis mahdollisuus toteuttaa niitä, niin pitäis vaan uskaltaa hypätä eikä jäädä reunalle ruikuttamaan.

    Korpikissa

    • Satu Rämö

      Kiitos valtavan paljon! Joo päätös oli helppo tehdä sen jälkeen kun mies oli samaa mieltä, että tämä voisi onnistua. Onhan täsä vielä aika paljon suunniteltavaa.

      Mutta kun on kerralla pidempään, pystyy toimeentulon ja matkakassan järjestämään eri tavalla. Tein jo alustavat lomalaskelmat ja tajusin, että meillä ei olisi tällä hetkellä varaa lähteä kolmeksi viikoksi Balille lomalle. Mutta neljä kuukautta samassa suunnassa on täysin mahdollista kun vähän säätää.

    • Satu Rämö

      Kiitos paljon!! Suunnittelu on jo puoliruokaa 🙂 Ja ihanaa kun voin tehdä sen(kin) täällä blogissa, saa ajatukset paremmin järjestykseen ja suunnitelmasta on ehkä jeesiä myös muille.

  • Rouva Ruuhka

    Mahtavasti kiteytetty yrittäjyyden plussat ja miinukset. Plussat on plussalla ehdottomasti. Kuka kaipaa lounareita, kun lounaan voi nauttia töiden lomassa riippumatossa todella paljon edullisemmalla kuin Luottokunnan järjestelmällä.

    Haluaisin tehdä ihan saman, taloudellisella riskilläkin. Minullekin jopa osoitetaan tällä hetkellä mahdollisuutta YT/irtisanomis/korvauspaketin kautta. Mutta meillä on yksi helvetillisen suuri este. Armas Aviomies, joka rakastaa työtään ja risaisia potilaitaan niin paljon, ettei pysty olemaan erossa veitsestään kunnolla edes täyttä kesälomaa.

    • Satu Rämö

      Joo, I <3 yrittäjyys. Vaikka onhan se totta, että kaikissa ammattiryhmissä yrittäjyys/friikkuilu ei toimi.

      Lekurin on vähän vaikea tehdä leipätyötään rantakahvilassa tai lentokoneessa… Mutta suostuiskohan se vaikkapa johonkin lekurinvaihto-ohjelmaan tai Lääkärit ilman rajoja -projektiin vähäksi aikaa? Ja sitten valitsisitte paikan, jossa olisi sattumalta meri lähellä ja palmuja 😀

  • Surku

    Tuuletin täällä sen verran lujaa, että poikaystävä tuli kysymään, sattuuko minua johonkin. 😀 Mahtava päätös! Onnea ja iloa reissuunne! Jään riemulla odottelemaan matkapostauksia. Tämä on myös ihan mahtava esimerkki ihmisille, jotka miettivät, että onko tällainen mahdollista. Kyllä, se on. Kaikki on järjesteltävissä. Btw, onko lapselle jo vihjaistu asiasta? Reaktio kiinnostaa! 🙂

    Itsekin olen ensi syksynä lähtemässä maailmalle (syys-huhtikuu), "jonnekin Aasiaan/Tyynellemerelle", kun se kerran on rikkaalle länsimaalaiselle mahdollista, jopa näin opiskelijalle. 🙂 Mulla on tosin kyseessä ihan vain vapaa, vaikka paikan päällä tuleekin varmasti tehtyä välillä töitä ja on tuo opiskelukin niin mielenkiintoista, että tulee varmasti tien päällä lueskeltua yhtä sun toista. Nyt vaan todella tarvitaan irtiotto ja jos mun sitä varten "pitää" mennä maailman toiselle laidalle, niin sittenpähän menen.

    • Satu Rämö

      Jee, kiitos! Mäkin tuuletan sun puolesta; nähdään ehkä Papualla? 😉
      Australiassahan on käsittääkseni aika helppo länkkärin tehdä jotain lyhkäisiä työrupeamia jos alkaa matkakassa hupenemaan.

      Me kerrottiin lapselle uudenvuodeniltana, että ensi vuonna tehdään pitkä matka. Se alkoi juhlista kotiin palatessa itkeä autossa kun tajusi, että me ei ajetakaan heti lentokentälle. Tirsk. Eli mä taidan säästellä matkayksityiskohtia vielä muutaman kuukauden.

    • madde

      Ihan mahtava suunnitelma tämä matka!! mä olen pian (parin viikon päästä) lähdössä Länsi Papualle eli itäiseen Indonesiaan. voin raportoida paikasta jälkikäteen 🙂

      btw. olin opiskeluaikoina 3kk reissussa Thaimaassa + Uudessa Seelannissa. se maksoi 16 000mk (alle 2,5ke) kaikkineen ja ihmettelin suuresti mikseivät muuta nostaneet opintolainaa 10kmk ja -rahaa 2kmk/kk asumislisän kanssa ja lähteneet, kun se kerran oli ja on niin halpaa!

  • Mari K

    WAU! Kuulostaa upealta. On se niin että jos meinaa lomailla niin sitte pitää lomailla KUNNOLLA. 🙂 Tsemppiä käytännön järjestelyihin. Innolla luen miten projekti etenee, vaikutatte sellaisilta tyypeiltä että te onnistutte.

  • Riimi

    Loistava päätös! Lueskelen senkin takia innolla, että minun ja mieheni on onnistunut järjestää tällaisia pidempiä matkoja minun opiskeluaikanani parikin, mutta nyt päivätöiden aloittamisen jälkeen ja miehen yrityksen kasvettua aikataulutus asettuu aina esteeksi. Rohkaisevaa lukea esimerkistänne, että vielä pienen lapsen kanssa uskallatte ja saatte suunnitelmat setvittyä (niin kuin varmasti saatte) ja mahtavan loman (niin kuin varmasti käy). Seuraan mielenkiinnolla! (Ja sitten käytän kaikkea hankkimaani tietoa röyhkeästi omiin tarkoituksiini ja alan suunnitella vuoden päähän omaa Mongolian-pakomatkaani, hahaa.)

    Olen muuten uusi blogisi lukija, mutta kävin tuossa läpi aimo kasan vanhoja tekstejä ja kiitän sinua ronskista, hauskasta ja avoimesta tavastasi kaivella mieltäsi näin julkisesti. Olen lapseton, mutta en periaatteesta vaan jonkinlaisesta epämääräisestä nyt-vaiko-myöhemmin-vai-eikö-koskaan -epävarmuudesta ja lopullisen luottamuksen puutteesta parisuhteen kestävyyteen johtuen. Tällaista reilua ja rehellistä äitiblogia on siksi ollut ihana lukea, tulee ne lapsensaannit surut ja ilot selkeästi esille. (Tosin lähipiiristänikin puuttuvat kyllä kaikki ruusuisia kuvaelmia latelevat kiiltokuvamammat. Kyllä kaikilta lapsellisilta on vähintään kerran kuullut, että on tämä kyllä välillä ihan p:eestä, tai kuinka odottaa töihin paluuta kuin kuuta nousevaa, tai kuinka oksennustautivauvan antaisi niin mielellään jollekin muulle viikonlopuksi. Enkä pidä näistä vanhemmista tai heidän jälkikasvustaan tämän takia yhtään vähempää.) Rehellisyys maan perii!

    Kiitokset sinulle siitä. 🙂

  • Villasukka kirjahyllyssä

    Kun on jotain noin huimaa tiedossa niin varmasti mielellään raataa perse ruv- tai siis kovasti 🙂

    Teneriffa ja korvatulehdus (kertaa kaksi) on muuten testattu. Aika vähällä onneksi päästiin, mutta en haluaisi uusintaa.

    • Satu Rämö

      Yeb, näin ajattelin tehdä. En tosin tiedä olenko vielä hengissä ennen tämän vuoden lokakuuta, hehe. No kyl mä oon, pakko. _Jonkun verran_ täytyy tosin tota matkakassaa vielä kartuttaa.

      Btw, mä en ole koskaan käynyt Teneriffalla, mutta noi saaret kyllä kiinnostaisivat… Olen vaan lukenut liian monta naamakirjan statuspäivitystä, joissa kiroillaan korvatulehduksen/ögätaudin/silmätulehuksen mehustamaa hiihtolomaviikkoa. Ajattelin sitten, että jos on kerralla vähän pidmepi loma, niin voidaan ottaa se korvatulehdus ja siitä toipuminen ilman ketutusta siitä että loma on kohta ohi.

  • Anonyymi

    Ihanaa! Makin riemastuin melkein kun olisin ite lahdossa reissuun 😉 Tuo budjettiasia on kylla kiinnostava. Opiskeluaikoina Saksassa tajusin kans ettei mulla olis koskaan ollut varaa opiskella Helsingissa. Siis ilman mittavaa opintolainaa tai (kokopaivaista) sivutyota. Toi sama logiikka tuntuu koskevan teidankin reissua. Suosittelen muuten Eat-Pray-Love metodia eli jos teilla on aikaa nelja kuukautta niin sit korkeintaa nelja kohdetta. Pysyy hermot ja (lento)kulut kurissa. Ja harkintaan ehdotan Thaimaan sijaan yksi kuukausi Burmassa. -sussukka-
    p.s. ma en edelleenkaan tajua mihin valokynaa oikein laitetaan? jonnein silman seutuville vissiin?

    • Satu Rämö

      Kiitos! Toi on hyvä metodi – en halua olla jatkuvasti reppujen kanssa liikkeessä, mieluummin muutama paikka, mutta pidemmän aikaa.

      Burma? Hmm. Mä luin Mondosta jonkun jutun matkailusta Burmaan joku aika sitten, pitääkin kaivaa juttu esiin. Kiitos vinkistä!

      Mun kaveri antoi ohjeen valokynän käyttöön: "laita vaan kauheesti joka paikkaan". Testattu ja hyväksi koettu.

  • Tyyppi

    Mahtavuutta! Melkein kateellisena täällä näpyttelen ankean harmaassa Helsingissä. Tarviitteko matkaan lastenhoitajaa, ehheheh?

  • Täti-ihminen

    Loistavaa! Myönnän, että jätin jutun ekassa kiireessä avaamatta kun luulin, että menette ihan oikeasti sinne pakettimatkalle 😀 Mutta kuulostaa tosi hienolta! Ja tuo todo-lista: onhan siinä, mutta vain yksi todella haastava, ja eiköhän ne bikinitkin sitten sieltä reissun päältä löydy.

    • Satu Rämö

      Heh, kyllä mä voisin lähteä 4 kk pakettimatkallekin, mutta näillä liksoilla se ei valitettavasti ole mahdollista. En pysty kirjoittamaan niin nopeasti, että tehokkuus nousisi sellaisii sfääreihin 😉

      Bikinit tulee oleen vaikee. Laput? Kaarituet? Vai uikkarit? Lahkeilla vai ilman. Goosh.

  • Anonyymi

    Tänks! Tämän kirjoituksen innoittamana sain mieheni avustuksella budjetin aloitettua. Matkakohteet (ei tosin maailman ympäri) on hahmoteltu kuukauden reissua varten ja ajoitus päätetty. Odotamme kylläkin muutaman vuoden – kaksi järjetöntä duracell-sähköjänistä ei kiinnosta matkaseurana eikä niitä oikein kenenkään huostaankaan voi jättää. Mutta 2017 on ihan nurkan takana 🙂 Sitä ennen on tarkoitus palata työelämään, ostaa uusi asunto – ja säästää matkaa varten. Kiitos inspiraatiosta!

    • Satu Rämö

      Hyvä! Aivan superrrr-hienoa, jos joku muukin innostuu tämän myötä toteuttamaan hyvää suunnitelmaa. Oli se sitten matka tai vaikka asuntoon säästäminen.

  • Mia

    Koneen viirusturva oli sitä mieltä että sivujasi ei kannata avata – mistä lie tiesi että tämä postaus aiheuttaa (tässä elämäntilanteessa) ei-niin-sopivan matkakuumeen 🙂

    Jään innolla odottamaan lisää postauksia aiheesta! Ihan mahtavaa kun ihmiset oikeasti lähtevät toteuttamaan unelmiaan.

  • Anonyymi

    Hieno juttu, tsemppiä rahankeruuseen! Semmosta vielä lisäksi, että menkää ihmeessä Laosiin; vaikka se ei saari olekaan (vrt. "Laokselle"), siellä voi helposti viettää chilliä elämää pidemmänkin ajan.

  • Satu Rämö

    Poistin mainosspämmin – ei liittynyt mitenkään liittyneeseen keskusteluun tai edes aiheeseen. Jos haluat ostaa mainostilaa, laita privaviestiä, yhteystiedot löytyy kohdasta Kirjoittaja.

  • Anonyymi

    Loistava suunnitelma! Haaveita pitää ehdottomasti lähteä toteuttamaan eikä vaan ajatella, että sitten joskus… Itse mietin juuri jos ensi keväänä lähtisin jonnekin kauas lasten kanssa juhlimaan hoitovapaan loppumista. Saattaa olla hullua lähteä kahden pienen kanssa, mutta joskus pitää repäistä :). Ja on ihanaa lähteä juuri silloin kun itselle sopii/hyvä diili tulee eteen, ilman että täytyy pyytää lupaa työnantajalta/säätää lomaviikkoja työkavereiden kanssa ym. Seuraan siis innolla teidän valmisteluja.

    Löysin blogisi odottaessani esikoista 2010, mutta tämä taitaa olla eka kommentti. Blogin lukeminen oli ihan parasta imetysviihdettä (vauva tosin mulkoili välillä jos nauroin niin että imuote lipesi) ja erityisesti tykkäsin silloin kirjatärpeistä vauvajuttujen lomassa. Kiitos!

    Johanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *